Järjestyksen ihminen ja muuttorumba

Mä oon sellanen ihminen jota ärsyttää kaikki keskeneräinen erityisesti siis puhuttaessa järjestyksestä ja sen ylläpidosta. Meidän perheen lasten toukokuu on ollut aikamoista muuttorumbaa koska me ollaan kaikki muutettu tai vaihdettu asuntoa nyt toukokuun aikana. Jenni vaihtoi asuntoa Jyväskylässä ja se jo mielessään sisustaa sitä mun tavaroilla. Muun muassa pesukone ja kirjahylly on ainakin menossa sinne ja sohvasta ne saa "tapella" äitin kanssa. Ajaessani Rollo-Seinäjoki välillä sain lisäksi "otan myös sun villalankamaton"- tekstarin joten kai sekin on menossa sinne.
 Jennin muuton lisäksi myös Henri valmistui ja muutti Jyväskylästä Seinäjoelle ja nyt mäkin sitten kannan kamoja kotiin. Ainoana erona Jennin ja Henrin muuttoihin mun muutossa on se, että mä oon ainut kuka ei ota muuttaessaan kamoja mukaan vanhasta uuteen vaan mun pitää löytää paikka joka talvitakille ja pahvilaatikolle. Tietenkin tämä tarkoittaa sitä, että mun kamat kulkeutuu suureksi osaksi kotiin äitin ja isän vaivoiksi. Meillä on yli 200 neliön talo, mutta pikkuhiljaa alkaa täältäkin loppua tila nurkista. Mietin, että mun pitää varmaan hommata jonkinlainen "lainavihko" johon kirjotan kenellä on lainassa multa mitäkin tavaraa koska en mä niitä enää sitten muista kun tarvin niitä taas.

 Koska oon järjestyksen ihminen , mun oli heti eilen pakko löytää paikka jokaiselle tavaralle ja oikestaan se hoitu ainakin vielä aika kivuttomasti. Kävin kamoja läpi neljän eri kategorian mukaan: Mitä varastoon, mitä mukaan, mikä myyntiin tai roskiin. Loppujen lopuksi huomasin, että mulla ei edes oo niin paljoa vaatteita mitä haluan ottaa mukaan. Siivotessani avasin joka pussin ja kävin mun vanhoja tavaroita läpi. Onnistuin  myös repimään auki pussin missä oli Rikun vanhoja jenkkifutiskamoja ja joka jenkkufutisvaimo voi nyt tätä lukiessaan kuvitella sen hajun nenässään. "Ne haisee voitoilta ja häviöiltä" totes Riku, mutta mun mielestä ne haisi ihan totaalihäviöltä; kuolemalta.

 Uskomattoman paljon mahtuu muuten sängyn alle tavaraa! Laitoin sängynaluslaatikoihin ihan kaiken mikä sinne mahtui ja nyt kirjat ja vaatteet mitä en ota mukaan on siellä siististi pakattuna. Järjestyksen ihminen ja muuttorumba on nyt sopinut jotenkin yllättävän hyvin yhteen ja pahvilaatikot on ollut purettuna jo ennen kuin ne on ehtinyt edes ahdistaa.  Kävin eilen myös tarkistamassa Henrin ja sen kihlatun Mainan asunnon (tai ei se mikään "asunto" oo vaan meidän vanha ihana mummola!)  ja täytyy todeta, että sotkusta päätellen niitä ei varmaan yhtään ärsytä pahvilaatikot tai epäjärjestys. Sielläkin ois muutama sängynaluslaatikko ihan paikallaan!

Sain tänään kirppispaikkatarjouksen: Huomenna Seinäjoen rytmikorjaamolla ois "pöytäloppuunmyyty" kirppari johon olis yks ylimääränen pöytä varattuna. Se ois täydellinen koska se on järjestetty siellä nyt muutaman kerran ja ollut käsittääkseni tosi suosittu. Lisäksi siellä saa myydä kamat itekseen ilman hinnoittelua yms. ja sellasta mä tarvisinkin koska hinnoittelu on niin raskasta ja ärsyttävää. Nyt mua harmittaa hirveesti koska mä tietenkin jätin mun kirpparikamat Rovaniemelle kun ne ei mahtunut autoon ja kaikki mun parhaat myytävät on nyt siis siellä. Voisin kuitenkin vielä illalla tarkistaa noi mun täällä olevat vaatteet läpi jos vaikka saisin niistä koottua jonkinlaisen kirpparikuorman. Pöytävuokra on maksanut kymmenen euroa niin kyllä mä nyt ainakin sen verran keksisin sinne myytävää muttakun mulla ois oikeesti ollu vielä niin paljon hyviä vaatteita sinne...
Huomenna ois myös Seinäjoen LadyLinen Supersaturday joka oli ennen kirppispaikkatarjousta mun lauantaisuunnitelma nro 1. Oon ollu viimeksi jumpassa mun omalla viimesellä tunnilla yli viikko sitten ja sen jälkeen vaan juossut ja lenkkeillyt. On jotenkin tosi ahdistavaa olla näin kauan pois salilta koska siihen on vaan niin tottunut. Jotenkin juoksu ei riitä mitenkään yksin pelkäksi treeniksi vaikka sitä mun nyt pitäis eniten treenaa jos meinaan sinne maratonille heinäkuussa.

Tälläkin hetkellä mulla tuhisee jaloissa elämäni rakkaus. Aina kun mä tuun kotiin, niin en malta millään lähteä täältä just esim. salille tai muualle koska tää koira ei vaan pärjää ilman mua.  Sen takia koitan minimoida aina kaikki menoni koska se on mulle kuitenkin tärkeämpi kuin kuntosali ja bodypump. Tästäkin huolimatta mun pitää ainakin joku päivä käydä etsiis uusia matkalaukkuja koska meidän matkalaukut on jo itessään niin painavia että ne vie meidän mielestä liian suuren osan 20 kg:n painosta mitä saadaan viedä per laukku. Kuulin kuitenkin sisäpiirin tietoa että lentokentillä hyväksytään vielä 23 kilon laukku joten voi olla että laukkuun lipsahtaa muutama lisäkilo...