Happy Halloween!

Seurailen säännöllisesti tietoja blogin lukijoista ja seuraajista. Eniten mua kiinnostaa aina se, kuinka monta kertaa mun kirjotuksia on luettu ja miltä suunnalta. Eniten lukijoita on tietenkin Suomesta ja Australiasta, mutta myös Israelista, Yhdysvalloista, Itävallasta, Englannista, Ranskasta, Hollannista ja Saksasta seurataan mun blogia. Jos tällä päivityksellä saataisiin rikki 15 000 sivun katselun raja!

Tänään on lokakuun viimeinen päivä ja se tarkottaa halloweenia! Suomessa halloween ei oo (ainakaan mulle) ollut ikinä sen erikoisempi päivä ja musta tuntuukin että sen juhlinta on suomessa vasta yleistymässä. Täällä sen sijaan halloweenia juhlitaan vähän kuin meidän pääsiäistä, kuitenkin sillä erotuksella että aikuisetkin pukeutuu ja järjestää bileitä ja juhlia teemaan liittyen. Täällä onkin järjestetty viime viikonlopusta lähtien erilaisia halloween bileitä joihin kaikki on pukeutunut aina 100% antaumuksella. Silikonista on valmistettu erilaisia haavoja, veritahroja ja mustelmia ja kaikki on tehty niin hienosti ja taidolla että olin jo valmis soittamaan ambulanssia, kun perjantaina asiakas tuli Fitness Firstille treenaamaan "haava" otsassa ennen illan bileitä..

En tiedä onko sitten suomalaisten tylsyyttä vai mistä johtuu, mutta mun mielestä suomalaiset ei oo läheskään yhtä mukana missään tämän tyylisissä jutuissa. Täällä naamiaisia ja asuja suunnitellaan viikkotolkulla mutta suomalainen menee siitä mistä aita on matalin ja valitsee asuksi pirun sarvet. Jotenkin tunnistan myös itestänikin tämän tylsän puolen, enkä oo ollut ikinä kiinnostunut näistä pukeutumisjutuista jos ei lasketa mukaan pääsiäistä.

Meidän lähi hedelmäkaupassa myytiin tänään vesimelonia 29 centtiä/ kilo! Vesimelonista tulee mieleen aina meidän Jenni joka menee aina hulluksi cittarin 99 centtiä/ kilo -tarjouksesta. Silloin pitää ostaa aina vähintään 10 kilon meloni ja vahtia tarkasti että kukaan muu ei saa syödä sitä. On tainnut olla joskus vielä "Jenni" -nimilappu päällä. Laitoin tänään Rikun hedelmäkauppareissulle ja odotin vähintään yhtä kokonaista melonia mutta kaapissa odottikin vain 1/4 meloni. Mitä? Selvästi ei oo ainakaan Jennin ominaisuuksia.

Hedelmät on täällä niin mehukkaita ja ihania! Tuoreet mangot ja banaanit on parhautta ihan sellaisenaan tai vaikka smoothiessa. Raakana poimitut ja kaupassa kypsytetyt vihreät banaanit ei maistu enää miltään näiden banaanien jälkeen. Mangokausi on alkanut ja mangoja myydään nyt halvalla vähän samalla tavalla kun suomessa mansikoita, isoissa puisissa laatikoissa. Meillä ei ehkä ihan laatikollista mee, mutta voisin siltikin ostaa yhden trayn ja paloa ne pakkaseen vaikka sitten talvi smoothien varalle.

Tuhlasin viime viikolla meidän rahat Jennifer Lopezin Dance again -keikkalippuihin. Aluksi tarkoituksena oli järjestää se yllätykseksi äitille, mutta jo lippuja tilatessani tajusin, että äiti ja isä lähtee jo ennen 18.12 olevaa keikkaa. Tilasin kuitenkin kaks lippua sillä periaatteella että kuka nyt ei J.Lo:ta haluaisi nähdä ja onnelliseksi seuralaiseksi valikoitui kukas muukaan kuin Riku. Oon ihan varma että se nauttii musiikista ja showsta ihan yhtä paljon kun muutkin... Ja taitaahan J.Lo:n takapuoli olla ainakin yks maailman tunnetuimmista, voipa ainakin sitten sanoa että on nähnyt livenä.

Viikko töissä on mennyt taas hyvin mutta kiireisesti. Oon saanut työstäni tosi hyvää palautetta ja mulla on kiva fiilis siitä, että musta ja mun työpanoksesta tykätään. Meillä oli tänään Fit Girl Clubilla "get together" -tapaaminen kaikkien salin työntekijöiden kanssa ja oli kiva päästä näkemään muita ohjaajia ja personal trainereita. Jotenkin ohjaajan työ on kuitenkin loppujen lopuksi aika yksinäistä hommaa, koska ohjaajana sä olet salilla useimmiten omien tuntien aikaan ja tapaat korkeintaan respan työntekijät. Suomessa mun saliohjaaja -kavereista on tullut mulle niin ihania ja tärkeitä ystäviä, joten odotan innolla että pääsen oikeasti tutustumaan kaikkiin näihin uusiin, samanhenkisiin naisiin.

Rikulla on joka päivä käynnissä operaatio työnmetsästys. Se kävi eilen yhdessä haastattelussa ja huomenna sillä on sovittuna toinen haastattelu keittiöapulaisen hommia koskien. Lähihoitajan hommia on aina silloin tällöin, mutta olis kiva kun se sais jonkun säännöllisemmän työn oikestaan ihan mistä tahansa. Täällä maksetaan parempaa palkkaa lähes jokaisesta työstä verrattuna suomeen ja siksi jo ihan perus työstäkin saa ihan kelpo palkkaa.

Just juteltiin äitin kanssa skypessä "pitkästä" aikaa. Suunniteltiin vähän yhdessä niiden Hong Kongin välipysähdystä ja sitä miten päästä helpoiten paikasta A, paikkaan B (lentokenttä-hotelli). Juteltiin myös muun muassa ravintoloista ja niistä nähtävyyksistä mitä ehkä kannattais käydä kattomassa. Hong Kong on kyllä ehdottomasti yks meidän molempien lempparipaikoista ja suositellaan sitä kaikille. Niin eloisa ja siisti kaupunki, varustettuna varmastikin maailman parhaimmin organisoidulla metrolla.

Me saadaan muitakin suomi -vieraita ihan kohta! Rikun serkun perhe on suunnitellut aussireissua jo pidemmän aikaa ja ens viikolla saadaankin Anni, Perttu ja pojat kylään. Ne on varannut jo hyvissä ajoin itelleen huoneiston, joten virallisesti meille ei oo kukaan tulossa asumaan mutta tullaan kuitenkin viettämään aikaa yhdessä porukalla. Kiva saada tänne vähän uutta elämää ja mukava päästä esittelemään meidän kulmia ja elämää täällä.

Huomenna vaihtuu kalenterin sivu, joka tarkottaa sitä, että ollaan oltu reissussa jo täys viis kuukautta!

XX

Aikaerorasitus

Seitsemän tunnin aikaero suomeen toimii rasitteena varsinkin yhteyden pidossa. Mun työkiireistä ja iltaväsymyksestä johtuen ollaan oltu nyt vähän vähemmän yhteydessä kotiin parin viimeisen viikon aikana. Seitsemän tunnin aikaero on vaan jo niin suuri, että päivän kulku ehtii mennä jo harmittavasti ristiin varsinkin jos noudattaa 'normaaleja' työaikoja.

Suomessa siirrytään huomenna talviaikaan! Oon aina luullut että tämä "talviaikaan" siirtyminen on joku maailman laajuinen juttu ja että kelloja siirretään joka paikassa samaan aikaan, mutta ainakin meillä Queenslandissa kellonaika pysyy samana vuoden ympäri. (Just kun mulla ois ensimmäistä kertaa ollu sellanen puhelin mikä päivittää kellon ajan automaattisesti!) Vieressä olevassa New South Walesin osavaltiossa kelloja kuitenkin siirretään mikä on mun mielestä hassua. Mussa ei oo ikinä ollu matemaatikon vikaa ja kun mä alan miettiä näitä juttuja niin meen sekasin vaan entistä enemmän. Parempi siis antaa tämän olla, sitä sen enempää aukasematta. Yhteenvetona kuitenkin todettakoon että huomisesta lähtien Suomi-Australia aikaero on kahdeksan tuntia.

Ihan sopivaltahan toi talviaikaan siirtyminen kuulostaa, ainakin mitä kuvien perusteella ollaan nähty. Joka paikassa on jo ihanat talviset maisemat! Onnistuttiin saamaan aikaiseksi skypetreffit Hennan ja Pekan kanssa ja Henna esitteli meille kameran välityksellä Ähtärin talvea. Riku on maailman suurin talven vihaaja ja se ei tietenkään kaipaa talvea. Mä aloin miettiä itteäni ja huomasin että tämä tulee olemaan mun elämäni ensimmäinen talvi joka jää multa välistä. Mä skippaan talven! Tuli heti mieleen Muumit jotka herää vasta keväällä Nuuskamuikkusen saapuessa. "Hypätäänkin suoraan kevääseen" niin kuin muumien ensimmäisessä jaksossa kertoja mainitsee.

Tulipas ihana olo muumeista... Muumeista tulee aina mieleen meidän Henri, jolla on muuten tänään 21-vuotis synttäripäivä! Niin kuin varmaan joka paikassa, myös meilläkin on kotona katottu muumeja niiiin paljon. Muumit oli ehdottomasti ainakin Henkan suosikki ja pienenä se jopa puhuikin niin kuin muumipeikko. Nykyään lasten ohjelmat on mun mielestä ihan erilaisia mutta nykylasten onneksi muumeja taidetaan näyttää vieläkin? Muumijaksot löytyy myös Youtubesta ja mä oon täällä katellut muutaman jakson aina silloin tällöin, ihan vaan muistojen ja nostalgian takia.

Tästä on yhtäkkiä tullut viikonloppublogi vaikka en oo sitä mitenkään tarkoituksenomaisesti päättänyt. Viikonloppu on nyt vaan ainut aika koska mulla on oikeasti aikaa istua alas, keskittyä ja kirjottaa. Tästä huomaa hyvin myös ajan kulun ja sen miten nopeasti päivät ja viikot oikeasti vierähtää. Mun mielestä mä vasta just kirjotin edellisen päivityksen mutta kalenterin mukaan siitä on jo viikko. Maailma pyörii ihan hullulla vauhdilla!

Kaikkien onneksi huomenna on kuitenkin vasta sunnuntai ja siis vielä aikaa rentoilla ennen maanantaita. Huomiseksi meidät on kutsuttu mun työkaverin 18(!!) -vuotis synttäri BBQ -bileisiin, mihin meitä pyydettiin tuomaan mukanamme jotain suomalaista syötävää. Päätettiin tehdä cocktail lihapullia joten aamulla on tiedossa ainakin kokkailuhommia. Oikeastihan Riku on meidän lihapullamestari ja mä oon vaan pyörittäjä. Huomenna aion pyöritellä parhaimmat suomalaiset lihapullat ikinä!

Tavoitepullat! Pieniä ja täydellisiä.

Tänään on taas lauantai ja mun Cheat day. Oon saanut syödä koko päivän mitä haluan ja sen kunniaksi aloitin tämän lauantai päivän croissanteilla ja lopetin Rikun vihaamalla kaura-omenapaistoksella. (Tunnetteko ketään muuta kuka ei tykkää kaura-omenapaistiksesta?!) Tähän väliin on mahtunut tietenkin vaikka mitä muuta (kuten puoli pussillista juustonaksuja..). Voi vitsi miten tuntuu huomenna hyvältä palata viikoksi terveellisemmän ruoan pariin! Kaks mietinnän aihetta kirjotuksen pohjalta; 1: toivottavasti kukaan ei tarjoa vastustamattomia herkkuja BBQ bileissä ja 2: kuka syö lopun kaura-omenapaistoksen?

Kaura-omenapaistos

Sain muuten viikolla postissa sen tilaamani keittokirjan ja testasin heti samantien uutta Creamy tomato soup -ohjetta. Riku ranking -listalla keitto pääsi heti ykkös-sijalle ja näin ollen se meni ohi kaikista mun muista kokkailuista. Toimi siis yllättävän hyvin. Tämän keiton erikoisuus oli se, että siihen ei käytetty ollenkaan maitotuotteita (kermaa etc.), vaan ohjeen mukaan me valmistettiin oma "kerma" blenderissä sekoittamalla yhteen vettä ja cashew -pähkinöitä. En oo ikinä tiennyt mitään tämän tyylin kokkailuista mutta nyt tiedän ja voin suositella ihan kaikille.

The revive cafe cookbook

Creamy tomato soup

 

Tämähän meni nyt ihan ruoanlaiton vihaajan ruokablogiksi. Ehkäpä mussa on sittenkin potentiaalia?
Ihanaa viikonloppua! Huomenna me ollaan taas yks tunti kauempana.

Arki pyörii

Tällä viikolla on ainakin tullut todettua se, että arki on arkea, asuitpa sitten missä tahansa. Ainakin mun osalta arki pyörii ihan täysillä, Rikulla nyt on vähän rennompaa toi työttömän arki. Mun päivät menee hyvin pitkälti töissä ja sukkuloidessa työpaikasta toiseen. Tämä mennyt viikko on ollut töiden osalta ihan super kiireinen ja onkin ollu ihan täys työ suunnitella kalenteri niin että kaikki työt, joogat jumpat ja muut mahtuis viikon ohjelmaan. Ainakin tällä viikolla oon joutunut vähän antamaan periksi omasta treenaamisestani koska yksinkertaisesti ei oo vaan ollut aikaa liikkua ja sitten kun on ollut aikaa niin uni on vieny voiton. Muutamana iltana oon ollut vähän grumpy koska oon vaan ollut niin väsynyt päivän touhuista.

Oon tehnyt töitä kuutena päivänä viikossa mutta tänään todellakin pyhitettiin lepopäivä sanan varsinaisessa merkityksessä. Vietin päivän rentoillen altaalla uuden suomalaisen kaverin, Ninnin kanssa. Näyttää kaikki Ninnit olevan aika huippu tyyppejä ja aika lailla samalla aaltopituudella mun kanssa. Mukavaa kun täälläkin on joku saman tyylinen ihminen joka ajattelee asioista samalla tavalla ja vastaa "miksi ei?" Rikun mielipiteeseen siitä että altaalla ei voi maata koko päivää. Ihana päivä ja taas jaksaa herätä aamulla klo 04:45.

Rikun rekisteröinti- ja työhommat on menny kaikki niin puihin kun ne vaan voi mennä. Nyt ollaan saatu päätös rekisteröinnistä ja sen mukaan suomalainen sairaanhoitaja tutkinto ei vastaa tasoltaan australialaista tutkintoa,  mikä on mun mielestä suoraan sanottuna paskaa. Tämä tarkoittaa sitä että rekisteröinnin saadakseen, Rikun pitää suorittaa kahdeksan viikkoa kestävä, $10.000 (8.000 €) maksava "tietojen päivitys kurssi" joka on myös paskaa (jo toisen kerran).. Meille suomalaisille, ilmaisen koulutuksen saaneille, tällänen rahamäärä jostain päivityskoulutuksesta on ihan järkyttävä. Näköjään ilmainen koulutus ei ainakaan tässä tapauksessa ookkaan se paras valinta.

Ollaan odoteltu puhelua vuokraisännältä koskien vuokran mahdollista korotusta mutta ainakaan vielä ei oo kukaan mitään virallista "määräystä" antanut asiasta. Käytiin tällä viikolla kiertämässä Burleigh Headsin asunnonvälitys firmoja ja jopa katsomassakin yhtä kämppää joka loppujen lopuksi osoittautui aika hirveeksi. Vaikka mua jotenkin kiehtoo toi muuttaminen niin ollaan kuitenkin jo aika pitkälti päätetty jäädä tähän asuntoon. Tää on meidän kaikkien lemppari asunto ja alkaa tuntua jo pikkuhiljaa omalta kodilta.

Hiljaa hyvää tulee ja me ollaan nyt pikkuhiljaa keräilty kotiin kaikennäköstä kodikasta pikkutavaraa. Tällä viikolla meidän kotiin on päätynyt blender, uusi taulu sekä paikallisen SPR:n edestä dyykattu pikkupöytä. (Joo, tehtiin se taas!) Oon miettinyt millä nimikkeellä tätä meidän dyykkausta tulis oikeesti kutsua... Eihän se voi olla varastamista koska ne ei  huomis aamuna edes tiedä että niillä ois ollu mahdollisuus siihen tavaraan? Myöskään tavaran lahjoittaja ei hyödy tästä rahallisesti koska on jo antanut sen pois, ilmaiseksi.

Seinältä löytyy nyt meidän kodin käytössäännöt

Mulla on ollut niin ikävä mun suomen laatikoissa pakattuna olevaa, OBH Nordican limen vihreää blenderiä ja oonkin nyt ihan innoissani meidän uudesta blender -tulokkaasta. Ollaan koko porukka tehtailtu koko viikko jos minkäkin laista mehua ja smoothieta kokeileva keittiö tyyliin. Pojat suosii jäätelöä yhtenä ainesosana mutta mä oon koittanut pitää omat kokkaukseni vähän terveellisempänä. Tämän aamun vihreä mehu sisälsi yhden vihreän omenan, kiwin, palan ananasta, pinaattia ja vettä. Voi nami, niin hyvää ja terveellistä!

Oon täällä ollessani kiinnostunut enemmän ravitsemuksesta ja nimenomaan clean eating- tyylisestä syömisestä. Terveellisyys ja hyvinvointi on täällä jotenkin hirveen suurta "muotia" ja tietenkin kaikki ajan hermolla olevat on kiinnostuneet just ravitsemuksesta ja orgaanisesta ruoasta yms. Trendikkäänä ihmisenä tilasin netistä uuden, vasta ilmestyneen clean eating keittokirjan ja odotan kovasti uusia reseptejä ja ideoita. Huomenna haluan ostaa ainakin kookos- ja mantelimaitoa seuraavia smoothieta varten. Ihana kokeilla uusia juttuja ja innostua uusista asioista.

Ens viikolle meillä ei oo sen suurempia suunnitelmia. Riku soitettiin huomis aamuksi töihin vanhainkotiin (siellä on ihana suomalais mummokin!) ja mulle on sovittu huomiselle toinen Bodypump audition. En oo enää niin paljon stressannut tuota huomista tuntia kuin sitä muutaman viikon takaista ekaa tuntiani, koska ohjaaminen alkaa tuntua jo luonnollisemmalta varsinkin nyt, kun oon saanut harjoitella puhumista ja ohjaamista niin ABBBC -treeneissä kuin Fit Girl Clubillakin. Huominen tunti on kuitenkin sinänsä speciaali koska mun "arvioijana" toimii yksi Bodypumpin Australian pääkouluttajista. Jos ei siis muuten jännitä niin tästä saa ainakin vähän lisää jännitysmomenttia.

Piristyskuvaksi vielä kuva mun unelmien tennareista. Taitaa olla ens viikon suunnitelmissa myös matka kenkäkauppaan sekä askarteluliikkeeseen.!

Ps. Äitin ja isän tuloon on enää vajaa kuukausi! Ihanaa <3

Pesäpallon World Cup

Ehkä yks parhaita lapsuusmuistoja isän kanssa on ollut meidän yhteiset pesishetket. Muistan aina kun isä osti mulle lahjaksi uuden Karhun pesismailan ja räpylän ja aina iltaisin, isän töiden jälkeen,  pelattiin kahdestaan takapihalla. Meidän takapihalla kasvaa kaks isoa koivua ja isä lupas mulle palkinnon jos saan lyötyä pallon niiden kahden koivun välistä. En muista onnistuinko ikinä tässä tai sainko palkintoa mutta harjoittelu ja pelaaminen oli aina kivaa.

Jo ennen kun tultiin tänne, tiesi meidän koulun pesiseliitit kertoa että seuraavat pesäpallon MM-kisat tullaan järjestämään Gold Coastilla. Pesäpalloa, Gold Coastilla, Suomalaista pesäpalloa? Juuuuu! Kisat alkoi keskiviikkona ja tänään pelattiin finaali jonka tuloksista en osaa kertoa vielä mitään. Oltiin kattomassa peliä torstaina ja tietenkin umpi suomalaisissa tunnelmissa; kaatosateessa ja kylmässä tuulessa... Ja just kun mä kirjotin edelliseen postaukseen että miten ihanaa oiskaan märkä asfaltti ja raikas ilma. Pitäis vissiin lotota.

Töissä ihmiset on ollut ihan ihmeissään tästä finnish baseballin world cupista koska kukaan ei oo ikinä kuullutkaan mistään  muusta kun "tavallisesta" baseballista. Kun kerron miten peli eroaa oikeasta baseballista, ei ihmiset meinaa millään uskoa että lyöjä ja syöttäjä seisoo lähes rinnakkain ja että pallo heitetään ylös ilmaan eikä eteen päin. Ihme laji.

Tavattiin osa suomen joukkueen pelaajista viime viikon perjantaina pienimuotoisissa hotellibileissä. Mun ja Rikun yhteinen Rovaniemen tuttu Joonas on Australiassa vaihdossa ja oli käymässä oman vaihtariporukkansa kanssa Gold Coastilla. Porukan suomalaiset tytöt oli sattumalta törmänneet näihin suomalaisiin pelaajiin rannalla ja tietenkin tytöt oli saaneet kutsun illaksi hotellille. Tytöt kutsuivat mukaansa myös oman vaihtariporukan pojat ja sitten Jooonas pyysi vielä lisäksi meidät mukaan, koska ajatteli että tykättäisi ehkä tavata muita suomalaisia. Mun pesispiirit on aika rajoittuneet mutta ennen kun mentiin sisään, koitin miettiä tuntemiani pesisnimiä ja mahdollisia yhteisiä tuttuja kenestä voitaisiin mahdollisesti jutella. Vähän keskusteluntynkää vieraiden ihmisten kanssa...

Lähdettiinkin illalla sitten Joonaksen kutsumana kuokkavieraina bilepaikalle ja kun päästiin ovesta sisään niin sieltä joku huutaa mun nimeä vanhalla sukunimellä varustettuna! Mitä ihmettä? Mun vanha, jo Seinäjoen asumisen aikainen naapuri jota en oo nähny varmaan viiteen vuoteen, oli siellä! Loppujen lopuksi mä, listan viimeisin kuokkavieras, olinkin siis ainoa ihminen joka oikeasti tunsi nämä pelaajat (kaksi niistä). Siellä oli myös muita "tuttuja" koska lopuksi selvisi, että Joonaksen porukan vaihtaritytöt on myös asunut Rovaniemellä. Siinä ne hetken aikaa ihmetteli "mistä sä oot niin tuttu" mutta mistäpä muusta kuin jumpistakaan. Sinä iltana maailma oli niin pieni!

Tietenkin vieraanvaraisina australialaisina kutsuttiin pojat meille eilen grillailemaan. Grilli-ilta suomen parhaiden etenijöiden, koppareiden, jokerien ja vaikka minkä kanssa! Pojat oli jo etukäteen päättäneet että jotta olisi kotona sitten edes jotain kerrottavaa, niin nyt on viimeiset hetket maistaa sekä kengurun että krokotiilin lihaa. Kengurua saa täällä kaupasta ihan niinkun muutakin lihaa mutta krokotiili jouduttiin hakea Rikun vanhasta ravintolatyöpaikasta.Tämä oli oikestaan eka kerta kun maistoin kumpaakaan. Kengurun liha on todella hyvää ja vähärasvaista ja krokotiilin vaalea liha maistui ehkä vähän kanalle. Oon ollut ehkä vähän kengurun syömistä vastaan, mutta periaatteessa syönhän mä suomessakin poroa mikä on ehkä vähän verrattavissa aussien kengurun syöntiin. Nyt kun kirjotan tätä niin mä tunnen itteni nii huonoksi ihmiseksi! Kenguru on ehkä mulle liha vaan speciaalitilanteisiin.

Kengurua ja lammasta

Krokotiilia

Puhuin niin paljon suomea että aamun töissä meinas vähän mennä kieli solmuun... Torstaina muuten puhuin eka kertaa Rikulle vahingossa englantia, niin hauskaa!

XOXO

Blogiavautumista

"Tää on teille hyvät ystävät, jotka tukenasi ain pysyvät, joiden kaa me hengattiin sisäl ja pihal, ei oo pöydässämme tilaa vihalle. Tää on teille perheenjäsenet, me tavataan vielä vaikka minne menen, muistan kun me hengattiin sisäl ja pihal, ei oo pöydässämme tilaa vihalle."

 Tänään on soinut päässä yks mun kaikkien aikojen lemppibiiseistä. Omistan Raappanan Perhesuhteet -biisin erityisesti mun maailman ihanimmalle, rakkaimmalle ja parhaimmalle äitille jolla on tänään 50-vuotis syntymäpäivä sekä tietenkin kaikille ihanille ystäville siellä kaukana.

Pidettiin just meidän Jennin kans "lenkkiskypet". Oli ihana jutella ja nähdä samalla vilauksia Jyväskylän syksyisistä lenkkipoluista. Siellä on niin ihanan syksyisen ja raikkaan näköistä! Oon niin kateellinen teille kun teidän hengitys höyryää ja voitte vaan lenkkeillä pipo päässä ja kaulahuivi kaulassa. On ikävä ihan outojakin asioita. Raikas vesisade ja märkä asfaltti olis nyt niin ihanaa. Meillä päivät kuumenee päivä päivältä ja elo muuttuu koko ajan nihkeämmäksi. Suomitytölle nämä asteet on ihan riittäviä ja ihmiset nauraakin aina, kun kerron niille että oon ollut täällä vasta neljä kuukautta ja että mun eka aussikesä on vasta edessä päin. No, siihenkin kuulemma tottuu, kuumuuteen ja nihkeenä olemiseen nimittäin.

Mun viime viikolla alkaneet ABBBC -työt on lähtenyt kivasti käyntiin ja aikaset aamuheräämisetkään klo: 04.45 ei oo tuottanut hirveitä hankaluuksia. On oikestaan kivakin olla liikkeellä heti aamusta koska sen jälkeen mulla on koko päivä aikaa tehdä jotain muuta (lue: töitä). Lisäksi aamut on vielä mukavan viileitä, joten on kiva olla hereillä siihen aikaan kun voi pukea päälle pitkähihasen vielä hetken aikaa.

Kuva tämän aamun 5:30 ABBBC treeneistO

Mulle on nyt ollut tarjolla enemmän töitä mitä oon voinut ottaa vastaan. Mulla on nyt yhteensä kolme työpaikkaa, joiden välillä seilaan päivästä päivään. Parhaimpina päivinä käyn kääntymässä joka paikassa! Fitness Firstin ja ABBBC:n lisäksi sain töitä uudelta, vähän suomen Lady Linen -tyyliseltä Fit Girl Clubilta. Oon menossa pitämään huomenna sinne ensimmäistä näytetuntia zumbasta, mutta mulla on jo siltikin sovittuna kaks vakkarituntia uuteen ryhmäliikuntakalenteriin. Ens viikosta lähtien ohjaan siellä ABT -tuntia (abs, butt, thighs)  torstaisin klo: 9.30 ja zumbaa lauantaisin klo 10:45. Ihana saada jumpat rullaamaan taas kunnolla!

Mulla on nyt töitä lähes joka päivä aamuin ja illoin ja käynnissä siis hirvee stressi siitä milloin ehdin ite liikkumaan ja joogaamaan. Mun joogatavoite on kolme kertaa viikossa ja koitan pitää siitä kiinni  kynsin ja hampain. Joogan lisäksi haluan ehtiä jumpalle mutta oikeastaan kaikki tunnit on aina joko aamulla tai illalla eli just silloin kun oon töissä myös ite. Jotenkin mun ei tuu päivisin treenattua koska en halua mennä salille pelkästään salitreenin takia =tylsää ja lenkitkin alkaa olemaan jo aika kuumia keskellä päivää. Mun pitää ottaa nyt kaikki työvuorolistat ja lukkarit käteen ja tehdä taas tarkkaa suunnitelmaa ja laskelmointia siitä, miten saisin sukkuloitua itteni sekä töihin että treenaamaan ainakin kerran päivässä. Välipäivät treenistä on hyväksi joo, mutta ei niitäkään voi liikaa olla viikossa.

Tein tänään historiaa! Ohjasin mun ensimmäisen oikean englannin kielisen ryhmäliikuntatunnin! Vaikka oon ohjannut Bodypumppia jo monta vuotta ja luulen olevani ainakin lähes ammattilainen kyseisessä lajissa, oli tämän aamun ohjausjännitys tasan 100 %. Ohjaaminen (ja puhuminen) tulee vaan niin selkärangasta että kieltä on tosi vaikeaa muuttaa. Muutaman kerran en löytänyt oikeita sanoja oikeaan aikaan, mutta loppujen lopuksi ohjaus ja tunti meni kuitenkin ihan kivasti.Tunnin aluksi kerroin tietenkin kaikille mikä on homman nimi ja asiakkaat tiesi odottaan ehkä vähän "normaalista poikkeavaa" ohjausta.

Sain tunnista kivaa ja kannustavaa palautetta minkä avulla on ainakin vähän helpompaa mennä ohjaamaan seuraavaa tuntia. I did it! 10 tunnin jälkeen mä oon ammattilainen - niin suomeksi kuin englanniksikin. Palkinnoksi hyvin mennesstä tunnista palkitsin itteni uudella ihanalla paidalla sekä suklaafonduella. Oon jo kauan ettinyt kynttiläfondueta niin sehän oli tietenkin ihan pakko-ostos. Vaikka mun karkkipäivä eli  "Cheat day" on lauantaisin, niin keskiviikkohan on kuitenkin yleisesti tunnettu ja (hyväksytty) pikkulauantai eli se tarkoitti pikkusuklaata uudella kynttiläfonfuella!

Chocolate fondue

Rikullakin on ollut tällä viikolla töitä vanhainkodissa kolme vuoroa mikä on ollut tosi hyvin. Rekisteröintihommat on suoraan sanottuna perseestä ja sieltä on nyt kuulunut niin masentavia uutisia että jos mä olisin puhelimessa niin menisin jo lankoja pitkin... Rikun hakemus on ollut sisällä jo viis kuukautta ja nyt kun sen pitäis olla valmis ja käsitelty, niin sieltä tulee tieto että sen aikana kun Rikun hakemus on ollut sisällä, on tullut joku "uus sääntö" jonka mukaan kaikkien tänne sairaanhoitajiksi tulevien pitää tehdä joku "taitojen päivitys kurssi" ja tämä tehdään siitä huolimatta mistä maasta tuut ja missä oot opiskellut.

 Rahallahan tietenkin saa ja tämä muutaman kuukauden pakollinen päivityskoulutus maksais $13.000 (!!!!!!!) ja sitä ei edes järjestetä meidän osavaltiossa! Koko asiasta ei oo siis puhuttu sanallakaan ennen viime viikkoa, jolloin olis pitänyt tulla päätös rekisteröinnistä. Samppa ja Karen sanoo että tämä on laitonta ja jos rekisteröinnistä tulee kieltävä päätös tämän takia niin mulla on jo lakimies palkattuna, tai ainakin lähes suvussa.

Meidän vuokrasopimus on voimassa joulukuun puoliväliin ja kun me tultiin tähän niin meistä nimenomaan toivottiin pitkäaikaisia vuokralaisia. Me rakastetaankin tätä asuntoa mutta nyt vuokranantaja on kuitenkin suunnitellut vuokran nostoa $460 viikossa, mikä on siis $50 enemmän kun mitä nyt maksetaan. Ollaan nytkin jo aivan kipurajoilla, mutta kiitos Sampan, voidaan asua tässä koska vuokran maksajia on kolme. Ei aiota lähteä kyllä yhtään minnekkään, mutta jos vuokraa todellakin päätetään nostaa, ei meillä oo varaa jäädä tähän ainakaan ilman Rikun rekisteröintiä. Tähänkin meidän personal lakimies vastasi että vuokraa voi nostaa vain tietyn prosenttimäärän ja että tämäkin saattaa olla laitonta. Meillähän on kohta jo ihan kokopäivätöitä lakimiehelle!

Mahdollisen vuokran korotuksen takia ollaankin kateltu nyt vuokrakämppiä meidän molempien lempparipaikasta Burleigh Headsista mikä on meidän nykyisestä kodista jonkun kaheksan kilometrin päässä. Se on kuitenkin ilmeisesti kaikkien muidenkin lempparipaikka, koska asuntoja on tarjolla tosi vähän. Alue on myös vähän vanhempi joten varmaan yksikään taloista ei oo meidän nykyistä asuntoa vastaava mutta mä olisin valmis muuttamaan vähän huonompaankin asuntoon jos löydettäis siltä alueelta edes joku "vähän kiva". Vaikka en mitenkään haluisi lähtee tästä niin toisaalta oon ihan innoissani ettimässä tuota "uutta asuntoa". Katotaan tämän kanssa käy.

Olipas kunnon blogiavautumista tänään!

"Oo kiitollinen jos sulla on perhe" -Raappana

ABBBC- Ashy Bines Bikini Body Challenge

Luette parhaillanne uuden Ashy Bines Bikini Body Challenge Trainerin kirjoitusta! En muista oonko ennen kirjotellut kyseisestä "Body transformation" haasteesta mutta jos en oo, niin nyt on ainakin aihetta Ashy Bines -aiheiseen postaukseen.

Jotta pääsette kärryille siitä mistä tässä on kyse, kannattaa ensin katsoa alla oleva parin minuutin videoesittely aiheesta.

Ashy Bines on siis Autralialainen Bikini model -kisaaja joka on pistänyt rahoiksi, tavoitteenaan saada Australian naiset olemaan enemmän "fit and healthy". 12 viikkoa kestävän Bikini Challengen naiset maksavat viikoittaista jäsenmaksua valitsemansa ohjelman tason mukaan ja saavat sitä vastaan Ashy Binesin suunnitteleman ravitsemusohjelman sekä kolmesta viiteen group sessionia ABBBC -ohjaajan (eli mun) kanssa.

Mun tehtävänä on siis ohjata erilaisia work outteja näille naisille viitenä päivänä viikossa sekä tukea ja kannustaa naisia niiden matkalla kohti tiukempaa bikinivartaloa. Perjantaista lähtien musta tulee aamuvirkku. Joka maanantai, keskiviikko ja perjantai nämä meidän ohjaamat sessionit alkaa klo 06.00 ja paikalla pitää olla jo vähintään 15 minuuttia ennemmin laittamassa suorituspaikkoja yms. kuntoon. Joka tiistai ja torstai saa nukkua pidempään, jolloin me treenataan vasta illalla klo 18.30-20.00. Treenit järjestetään ulkona Southportissa, jonne on meiltä about 10 km matka, joten varsinkin pyöräilyaamuina saan olla liikkeellä jo aikasin. Tämän kaiken teen tietenkin siis mun Fitness Firstin työn lisäksi.

Oon menossa mun ensimmäiseen tapaamiseen nyt tulevana perjantaina ja oon niin innoissani tästä! Tämän päivän haastattelussa mulle kerrottiin että naisia on joka kerta paikalla 60-80 (!) joten voidaan puhua isosta määrästä liikutettavia. Kaikkia ei onneksi tarvi liikuttaa samaan aikaan, vaan tullessaan paikalle naiset saa valita eri treenivaihtoehdoista sille päivälle mieluisimman. Meidän hommana on siis pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia eri tasoisille naisille. Mä valitsin ensimmäiseksi ohjauksekseni kaikkien naisten lempparin; reisi-vatsa-pakara treenin ja aion laittaa jokaisen reidet tärisemään niin että ne haluaa jatkossakin valita mun ohjaaman treenin!

Jokainen Challenge on siis 12 viikkoa pitkä, mutta mun työ jatkuu aina uudestaan ja uudestaan uusien challengien trainerina, joten 12 viikon välein saadaan aina uusi porukka kiertoon. Tämä on mun mielestä vähän sekoitus sekä ryhmäliikunta että personal trainingia ja se sopii mulle niin kuin nenä päähän!

ABBBC on todella suosittu Gold Coastilla ja Brisbanessa ja tavoitteena on vissiin laajentaa myös muualle Australiaan. Nettisivuilla olevien haasteeseen osallistuneiden kuvien ja tarinoiden mukaan naiset on saavuttaneet ihan mahtavia tuloksia! Käykää tekin katsomassa ennen ja jälkeen kuvia täältä ja tiedätte mistä täällä puhutaan ;)

Jos Australiassa puhutaan Ashy Binesista, Suomessa puhutaan Lorna Janesta joka avaa Suomeen ihanan treenivaateliikkeensä. Treenivaatefriikit tai rahattomat; ei kannata vaivautua koska siellä menee hulluksi ja matikkapää katoaa kaikkien ihanien vaatteiden keskellä. Jos Suomessa tullaan myymään yhtään samoja kamoja kun täällä, niin oon varma että tuutte rakastumaan. Kaikki ne värit ja ihanat, kannustavat tekstit. Toimii!

Mun seuraavalta LJ -ostoslistalta löytyy ainakin ihanat mintun vihreät shortsit joista en nyt jostain syystä saa liitettyä tähän yhtään kunnollista tai tarkkaa kuvaa. Tykätkää Lorna Janesta facebookissa ja ootte taas vähän enemmän sisällä kuumimmassa treenivaatemuodissa.