Cover your ass!

Australiassa lausetta  "Leggings are not pants so cover your ass" ei oo ymmärretty tai ei ainakaan oteta huomioon. Suomessa lause on kuitenkin, teidän onneksi, otettu todesta ainakin suurimmalla osalla niiden käyttäjistä. Tää leggareiden käyttö housuina on ollut oikestaan ehkä mun eka oikea aussijärkytyksen kohde. Kaikista järkyttävintä tässä on se että oikestaan kaikki naiset (kaiken kokoiset ja ikäiset) pukeutuu näihin leggareihin ja lyhyisiin paitoihin niin että sivullinen joutuu nähdä paljon enemmän kuin mitä todellisuudessa haluais. Myönnetään että leggarit on ihanat, kivat ja mukavat mutta ainakin mun mielestä ne näyttää hyviltä vain silloin kun käytät niiden kanssa oikeanlaista, tarpeeksi pitkää, yläosaa. Legginsit on supermuotia ja täällä on myynnissä hirveesti kaikkia erilaisia ja eri kuosisia leggareita joka kaupassa. Näin viime viikolla yhdellä tytöllä ihanat värikkäät leggarit ja toivon löytäväni jostain samanlaiset, lupaan vaan käyttää niitä jonkin muun kuin lyhyen paidan kanssa. Luotan siihen että tämä blogin eka lause on juurtunut mun aivoihin niin pysyvästi että mä oon aina leggariedustaja, pidemmällä paidalla.

Meillä on nyt hirveen kylmä! Talvella on talvikelit joo mutta kun mun mielikuvissa Australia on aina ollut (talvellakin) ihana, lämmin ja aurinkoinen ja tämä ei nyt kyllä vastaa sitä. Tänäänkin on satanut kaatamalla ja lämpöasteita on plus 14. Just sanottiin uutisissa että tämä on Brisbanen kylmin talvi kymmeneen vuoteen... Periaattessahan eihän plus 14 asteen talvi pitäis olla mikään ongelma Rovaniemen tytölle (viime talven ennätys -36 astetta) mutta jotenkin täällä ei vaan osaa asennoitua siihen pukeutumiseen samalla tavalla kuin kotona. Kotona talvella pukeuduin ihanaan R-Collectionin lampaankarvalla vuorattuun talvitakkiin ja lämpösiin UGG:eihin (eikä ollut ikinä kylmä) mutta jotenkin täällä ei muka "osaa" pukeutua sään vaatimalla tavalla kun kuvittelee että "ollaan Australiassa ja on lämmin". Oon mä kyllä kuitenkin parempi pukeutuja kuin jotkut aussitytöt jotka käyttää pieniä farkkushortseja ihan joka kelillä. Farkkushortsit ja sandaalit on ihan normaali talvivarustus joillain ja kylmyyttä koitetaan kompensoida vaan pitkähihasella paidalla. Nähtiin me kuitenkin eilen mallia kunnon talvipukeutumisestakin; joku mies tuli vastaan puistossa karvalakissa ja toppatakissa.

Salivaatemuoti tai oikestaan niiden käyttötyyli on täällä mun mielestä ihanaa. Kerrankin kehtaan käyttää jumpissa pieniä shortseja ilman ajatusta siitä onko ne liian paljastavat tai lyhyet. Muistan kun ostin suomessa lyhyet treenishortsit ja pyllistelin Sirpalle Kunnonpaikan respassa niiden lyhyyttä ja soveliaisuutta ennen pumppitunnin alkua. "Hyvät ne on" -kannustuksilla uskaltauduin laittamaan shortsit tunnille, mutta kuitenkin oli kokoajan mielessä se mitä ne kaikki muut (asiakkaat) ajattelee niistä, vaikka itestä ne tuntui kivoilta ja mukavilta. Täällä pienet salivaatteet on arkea ja lyhyiden shortsien lisäksi monet naiset käyttää salilla "paitana" pelkästään pieniä ja lyhyitä treenirintsikoita. Tämän aamunkin Bodyattack tunnilla (missä lähes kuolin) oli naisia joilla oli vain nää "rintsikat" päällä. Suomessa en oo nähnyt ikinä ketään treenaamassa tällasessa varustuksessa ja oon aina ihmetelly kyseisiä "paidattomia" ohjaajia opetellessani uusia Uudessa-Seelannissa kuvattuja  LesMills ohjelmia dvd:ltä. Mun mielestä on ollu ihana huomata että nämä topit ei oo ainoastaan hyväkuntosten ja tiukkojen vatsalihasten omistavien juttu vaan myös isommatkin naiset uskaltaa näyttäytyä ihan samoissa vaatteissa. Mä haluan ainakin jo nyt tällasen lyhyen topin ja löysin eilen Adidakselta ihanan mintunvihreän topin joka mun täytyy varmaan käydä ostamassa salaa mahdollisimman pian.

Tänne tullessani mä jätin lähes kaikki vanhat treenivaatteet kotiin koska kuvittelin että täällä on loputtomasti uusia ja ihania vaatteita ostettavana mutta loppujen lopuksi en oo löytänyt vielä mitään muuta ostettavaa kun noi Adidaksen rintsikat ja eilen ostamani Niken mustan perustopin. Toisaalta ostamista on vähän rajottanut myös se, että kuvittelin treenivaatteiden olevan täällä vähän halvempia kuin mitä ne todellisuudessa on. Mun harmikseni treenivaatteet on täällä ihan yhtä kalliita kuin Suomessakin.

Mä oon aina tykännyt Nike:n treenivaatteista mutta täällä näkee tosi paljon Australialaisia LORNA JANE -merkkisiä treenivaatteita. Tämä nainen, Lorna Jane, on entinen aerobic ohjaaja joka kyllästyi rumiin treenivaatteisiin ja päätti alkaa suunnittelemaan hienoja ja käytännöllisiä treenivaatteita naisille. Nyt, muutaman vuosikymmenen jälkeen nainen pyörittää multimiljoonadollaribisnestä näillä vaatteilla. LORNA JANE - vaatteet on mun mielestä kivan nökösiä mutta hinta ei oo yhtään sen halvempi kuin kaikkien tuntemalla Nikellakaan ja sen takia en oo vielä ollut innostunu näistä vaatteista. (Paitsi nyt kun kirjotan niistä ja kävin nettisivuilla ja selasin ihania tuotteita!) Musta tulee kyllä hyvä LORNA JANE -käyttäjä. Tässä kuvia LORNA JANE -aussitreenivaatemuodista!

"I earn my chocolate"

Voin kertoa kokemuksia näistä vaatteista kun saan ostettua ensimmäiset. Nämä on kivoja ja erilaisia, piristäisivät varmasti Suomen saleillakin!

Treeniblogikirjoitus juhannustunnelmissa

Tästä biisistä lomafiilikset kaikille! 

Ensimmäinen juhannus keskellä talvea mutta ilmat on kuitenkin ilmeisesti enemmän juhannusmaiset kuin kotona suomessa. Oon täällä itekseni naureskellut kavereiden facebook postauksille, yksikin tuttu päivitti Rovaniemen aamulämpötilan olleen plus 4 astetta. Mahtavat juhannuskelit siis, pysykää liikkeellä että ei tuu kylmä!

Kunnon suomalaisten tyyliin meilläkin on mökkijuhannus! Meidän mökki on ”deluxe villa” Broadwatersissa, vähän pohjoiseen päin meidän Mermaid beachin kodista. Mikään ei kuitenkaan voita meidän suomen saaristomökkiä, saunaa, juhannuskoivuja ja oikeeta makkaraa mutta oon kyllä tosi iloinen tästäkin mökistä. Ainakin tää tuoksuu puulta ja mökiltä ja sekin on jo ihanaa. Mökki on rannassa tourist park –alueella joka muistuttaa mua lähinnä suomalaisista karavaanarialueista. Suurin osa ihmisistä nukkuu asuntoautoissa tai muissa matkailuvaunuissa mutta sitten alueella on vuokrattavana myös näitä mökkejä isommassa ja pienemmässä koossa. Me vietetään nyt rentoa mökkielämää täällä sunnuntai-iltaan tai maanantai aamuun asti. 

Mökin terassinäkymä

                                                                                

Meidän elämä täällä on alkanut nyt pikkuhiljaa normalisoitua. Saatiin hommattua jopa sohvatkin, ihanaa luksusta. Ostettiin ne viidessätoista minuutissa ihan extempore kun oltiin tiistaina menossa päiväretkelle (suunnitelmissa vain sademetsäkävelyä eikä yhtään rahanmenoa...) Mount Tamborinelle ja tuli vastaan risteys mistä pääsi tähän huonekaluliikkeeseen. ”Käännytäänkö, ei käännytä, käännytäänkö, ei käännytä – KÄÄNNYTÄÄN!” ja sohva oli ostettu.

 Mount Tamborine oli mahtava! Siellä ollessa tuntui oudolta että niin lähellä (n.30 km) meistä, merestä ja palmuista voi olla niin erilaista. Ihmiset asui ihanissa taloissa korkeilla vuorten rinteillä sademetsän keskellä. Pieniä ja mutkaisia serpentiiniteitä ajaessa meni korvat lukkoon niin noustaessa kuin laskettaessakin. Metsäkävelyllä löydettiin ihan oikea luonnontilallinen vesiputous mikä oli ihan mahtava! Meillä on kaikki kuvat tältä reissulta jo siirrettynä kovalevylle ja kovalevy kotona mutta tässä on muutamia kuvia reissulta mitkä mni on jo varmaan nähnyt facebookissa. Kivempi kuitenkin kuvien kanssa kun ilman.

Mulla on ollut jo kauan suunnitelmissa aloittaa itteni treenaaminen ihan oikeasti mutta mulla on ollut suomessa aina niin paljon omia jumppia ohjattavana että tavoitteellinen treenaaminen ei olis ollut mahdollista tai järkevää esim. lepopäivien pitämättömyyden takia. Ohjattavat tunnit häiritsi niin paljon omaa treenaamista ja kehittymistä mutta nyt oon suunnitellu itelleni oikean, tavoitteellisen treeniohjelman ilman häiriötekijötä. Odotan niin paljon että pääsen kotiin ja heti maanantaina testaamaan sitä salille. 

Hommasin tällä viikolla salijäsenyyden ja oon nyt Fitness Firstilainen! Valitsin kuntokeskukseni lähinnä ryhmäliikunnan ja sijainnin ehdoilla mutta paikka on kyllä tosi kiva ihan kokonaisuudessaankin. Gold Coastilla on yhteensä kolme Fitness Firstia ja saan käyttää niitä kaikkia niin kuin haluan. Tietenkin yritys on myös kansainvälinen mutta en oikein tiedä miksei meillä oo niitä suomessa.

Riku sai kolmen päivän tutustumiskortin ihan meidän naapurissa olevaan Jetts kuntosaliin joka on auki 24/7 ja toimii kulkukortilla. Sillä ois nyt aikomuksena liittyä sinne vaikka siellä ei turvallisuus syistä ookkaan Rikun toivomaa penkkiä tai  kyykkypaikkaa. Nämä puutteet on kuitenkin korvattu muilla turvallisemmilla laitteilla ja kun käytiin tutustumassa siellä niin siellä oli isojakin miehiä treenaamassa eli kai ne on ihan tyytyväisiä paikkaan ja sen tarjontaan.

Yleensä suomessa Riku on tullut aina mun (ja halvempien jäsenmaksujen) perässä sinne kuntokeskukseen missä mä oon toiminut ohjaajana mutta nyt kun mulla ei oo vielä työpaikkaa, on Jetts hyvä vaihtoehto. Mä liityin Fitness Firstiin nyt vain kuukausittaiseksi jäseneksi koska 12 kuukauden jäsenyyden purkaminen ei olis ollut mahdollista jos esim. olisin saanut töitä jostain toisesta kuntokeskuksesta (mikä on paljon mahdollista)  ja tällöin mä olisin joutunut maksamaan jäsenyyttäni edelleen vaikka olisin työskennellyt jossain muussa kuntokeskuksessa.

Olin mun ekalla aussiryhmäliikuntatunnilla torstaina. Oli ihana olla jumpassa niin pitkästä aikaa! Monen viikon tauosta huolimatta en ollut kuitenkaan valmis vähentämään painojen määrää ja suoraansanottuna kidutin itteni joka biisin läpi. Ennen edellisen biisin loppua päätin että vähennän tulevaan biisiin mutta kun tuli painojen vähentämisen aika, en kuitenkaan vähentänyt ja jouduin kärsiä taas vähän lisää. 

 Tunti oli mukava ja siinä oli helppo pysyä mukana ehkä siksikin että Bodypumpin kaava on jo vahvana selkärangassa. Ohjaajana kiinnitin huomiota erityisesti siihen että ihmiset kulkee salista sisään ja ulos miten sattuu ihan vaikka kesken tunnin. Ne kulki kai juomaan tai vaan muuten vain ”huilimaan” jos ei seuraava biisi miellyttänyt. En tiedä kuuluuko tämä meneminen ja tuleminen vaan ”rentoon aussikulttuuriin” mutta mun mielestä se häiritsee sekä ohjaajaa että muita asiakkaita. Se myös alentaa ohjaajan arvoa, eihän missään muuallakaan poistuta kesken toiminnan vaan ollaan aina alusta loppuun asti. Erityisesti pumpissa moni ihminen lähti pois ennen vatsalihasbiisin ja venyttelyn alkua ja kamoja ja painoja roudailtiin pois toisten maatessa lattialla. Se on aika iso paukku kun pudotat viiden kilon levykiekon toisen naamalle kesken vatsalihasrutistuksen... Meinasin kysyä tästä asiasta ja kulttuurista ohjaajalta tunnin jälkeen mutta unohdin ja nyt se on mun ens viikon missio.

Kirjotin joskus aikasemminkin siitä miten täällä aamu ja päivä aloitetaan paljon aikaisemmin kuin suomessa ja tuollakin ekat ryhmäliikuntatunnit alkaa jo klo 5.30 aamulla. Näin aikaisen heräämisen mahdollistamiseksi porukka menee tietenkin myös aikaisemmin nukkumaan ja viimeiset ryhmäliikuntatunnit salilla alkaa jo klo 17.30. Suomessa mullakin oli joskus tunti mikä loppui muistaakseni vasta klo 21.15 ja jotenkin tuntuu hassulta että puoleen päivään mennessä on ohjattu jo yli puolet päivän tunneista. Oon koittanut suunnitella mun treenaamista täällä ja haluaisin niin paljon saada toimimaan tän aamutreenaamisen myös mun kohdalla. Mietin sitä, että aamulla ryhmäliikunta toimis hyvänä motivaattorina salille lähtemiseen koska pelkkä kuntosalitreeni ei ehkä motivoi mua tarpeeksi heräämään. Aamun ryhmäliikunnan jälkeen vois illalla käydä vielä salilla itekseen tai sitten tehdä jotain muuta. Toisaalta taas tykkään kuitenkin käydä salilla iltasin koska täällä on illalla nyt niin pimeä ja kylmä ja jotenkin illat menee välillä tosi hitaasti...

Juttelin  eilen mahdollisista työkuvioista kuntokeskusken ryhmäliikunta ja personal trainer –vastaavien kanssa. PT –vastaava on suomalainen, mikä tuuri! Se kertoi muuttaneensa tänne joskus 20 vuotta sitten vanhempiensa kanssa ja kuulemma siis puhuu myös suomea. Tässä tapaamisessa puhuttiin kuitenkin kokoajan englantia koska ryhmäliikuntavastaava oli aussi eikä olisi ymmärtänyt meidän koodikieltä. 

 Mulla on mahdollisuus tehdä sekä PT hommia että ryhmäliikunnanohjausta ja sillä tavalla mä haluaisinkin työkuviodeni joskus menevän. Kun suomessa PT hommat on ainakin vielä varsin harvinaisia, täällä PT on kuntosalilla ihan tuttu näky ja niitä voi olla kymmenenkin yhtä aikaa ohjaamassa ja neuvomassa omia asiakkaitaan. Täällä kaikki Personal trainerit on yksityisiä yrittäjiä jotka vuokraa tiloja kuntokeskukselta. Mulle kerrottiin että PT:nä mä saan toimia Fitness Firstin tiloissa ja hankkia asiakkaita ilmaiseksi ensimmäiset kolme kuukautta ja sen jälkeen alan maksamaan niille vuokraa tilojen käytöstä. En tiedä montako PT:tä Fitness Firstillä on mutta vastaava kertoi että vain yhdellä heidän ohjaajistaan on university tason koulutus ja että mun koulutuksella voisin laittaa PT tunnilleni lähes minkä hinnan tahansa. Sounds pretty good for me!

Ennen kuin voin kuitenkaan tehdä täällä mitään näitä hommia, pitää mun lähettää mun koulupaperit ja muut koulutustodistukset Fitness Australialle jossa ne arvioi mun koulutuksen ja sen tason mikä oon verrattuna näiden ohjaajiin. Ryhmäliikuntavastaava oli sitä mieltä, että ennen kun mun rekisteröityminen Fitness Australialla voi mennä läpi, pitäisi mulla olla suoritettuna australialainen EA-kortti (vaikka suomalainen on kyllä voimassa ja miten ensiapu tai elvytys eroaa muka missään maassa...). PT- vastaava oli kuitenkin vähän sitä mieltä että mun suomalainen EA- kortti saattaa riittää joten täytyy ottaa asiasta selvää ennen kun maksan itteäni millekkään EA-kursseille.

Rikun työkuviot on nyt vielä vähän jäissä vaikka rekisteröinnistä näytettiinkin jo melkein vihreetä valoa. Sen pitää saada ja lähettää sinne vielä suomesta jotain työtodistuksia koska ne mitä sillä on, ei oo virallisten aussimääräysten mukaisia ja nyt siis odotellaan näitä virallisempia ja virallisella paperilla olevia työtodistuksia postissa ennen kuin rekisteröitymistä voidaan jatkaa. Asiassa voi mennä kuulemma jopa elokuun puoleen väliin asti joten mun tarvii nyt varmaan saada nopeesti omat asiani kondikseen ja alkaa kerätä perheelle rahaa suolasilla PT- hinnoilla.

Ihanaa juhannusta! Saunokaa, vihtokaa ja syökää oikeeta makkaraa munkin puolesta!

Eka kerta kaikkea!

Vaikka ollaan oltu täällä jo yli kaks viikkoa, oli vasta tänään meidän eka oikea virallinen rantapäivä! Aletaan siis pikuhiljaa päästä kiinni "oikeeseen elämään" nyt kun ollaan saatu hoidettua pois alta kaikki tärkeimmät asiat...

Muutettiin eilen! Tais olla elämäni tai ainakin tähän astisen elämäni helpoin muutto koska muuttokamat mahtui kaikki kahteen henkilöautoon. Pyydettiin Rikun veljeä muuttoavuksi ja se nauro että "ai kantaan kaks matkalaukkua" mutta uskomattoman paljon ollaan saatu tavaraa lisää kahen viikon aikana. Ikean reissulta löydettiin vaikka mitä ja sitten viikolla tuli äitin suomesta lähettämä 20 kg paketti vaatteita ja muuta kamaa. Me pakattiin laatikot jo valmiiksi suomessa (vaikka äiti joutukin pakkaamaan niitä postissa uusiksi 2,5 tuntia...) ja äiti lähetti ne eteenpäin. Me oltiin aluksi mitattu laatikon koko väärin ja siksi äiti joutui postissa laittamaan kamat uusiksi kahteen pienempään laatikkoon... Näissä kahdessa laatikossa oli tavaraa yhteensä 20 kg ja ne maksoi tänne kuljetettuna joku 120 euroa... Mun mielestä siis aika hyvä diili. Paketti tuli lentopostina ja siis nopeesti noin seitsemässä päivässä. Ennen paketin avaamista tapansa mukaan Riku toivoi että laatikosta olis löytynyt suklaalevy tai muuta "yllätystä" mutta äitin tuntien ja Australian rajalla -sarjaa seuranneena tiesin että laatikosta ei löydy kyllä yhtään mitään ylimäärästä. Meidän tuurilla Fazerin Sinisen kuljettaminen maahan ois ollu varmaan suurin rikos mitä voit tehä Australian luontoa ja elinkeinoja kohtaan..

Mutta siis se muutto ja oma koti...Se on vaan just täydellisen hyvä! Mä oon siitä ihan innoissani mutta mun mielestä Riku on vieläkin enemmän (voitte vaan kuvitella!) Se ihastelee kokoajan joka asiaa kuten keittiökalusteisiin integroitua astianpesukonetta, jääkaapin jääautomaattia ja mitä muuta :) Viime yö oli eka yö omassa aussikodissa, tämän aamun aamupala, eilinen  suukko, suihku, ruoanlaitto... Eletään sellasia aikoja että tehään "eka kerta kaikkea". Huomisaamun aamupala  ja kaikki muut aamupalat sen jälkeen on jo sitten ihan normaalia mutta tämä aamu oli spesiaali kun se oli ensimmäinen.

Ruokakaupat on mun lemppareita! Ruokaostoksilla vois viettää monta tuntia vaan ihmetellen kaikkea myynnissä olevaa. Siellä tarvii olla tarkkana koska siellä voi olla vaikka mitä hyvää ja ihanaa mitä ei saa suomesta mutta siltikin saan itteni kiinni ettimästä niitä ihan samoja juttuja mitä suomestakin... Käytiin eilen ruokakaupassa ja hetki meni kun seisoin juusto -ja voihyllyn edessä miettien mikä voi ois oivariiniä vastaavaa. Jouduin tyytyä Floraan mutta mulla on nyt missiona käydä kaikki voit läpi ja löytää ainakin lähes yhtä hyvä. Täällä on paljon pieniä leipomoita ja hedelmäkauppoja ja vaikka kaikki ois niin helppo ostaa samalla kerralla isosta supermarketista, haluan niin olla näiden asiakas ja hakea leipäni ja hedelmäni sieltä.

Maitoa pesuainepurkista!

Ihana asua lähellä kaikkea ja tänään meidän rantapäivän ohjelmassa oli "stand up paddle boarding". Vuokrattiin koko porukalle isot surffilautaa muistuttavat laudat joita ohjataan seisaaltaan yhden melan avulla. Kahdesta tunnista maksettiin 30 dollaria/lauta mikä on ehkä vähän kallis hinta mutta mukava kokemus. Laudalla voi testata mennä myös aaltoihin mutta pääasiassa me vain chillailtiin ja mentiin hiljakseen pitkin kanaaleita tyynessä vedessä. Täydellinen tapa ruskettua ja ihan varmana kokeillaan uusiksi! Koko ens viikoksi on luvattu täydellistä talvikeliä; aurinkoa ja plus 22 astetta.

One happy stand up paddle boarder

Näillä mentiin!

Huomenna käydään hommaamassa Medicare kortit. Se on oikestaan ainut mikä meiltä puuttuu, koska sen saamiseksi tarvi niin paljon pointseja joita meillä ei oo ollu vielä ennen tätä antaa mutta nyt vuokrasopimuksella voidaan vakuuttaa ne siitä että me ei olla poistumassa maasta ihan heti ja jos nyt sitten saatais hommattua ne. Käsittääkseni täällä on aika samanlainen terveydenhoitosysteemi kun suomessakin ja Medicare korttia näyttämällä kaikki menee vähän niinku Suomessakin Kela -kortilla. Meiltä puuttuu myös muutamia käytännön juttuja kuten sakset ja roskikset eli nekin on hankintalistalla varmaan heti huomenna. Mä oon vaan ostanu kaikkea muuta "tarpeellisempaa" kuten "chinese stoolin", kiinalaisen puisen tuolin eteiseen jota kylläkin käytetään nyt tietokonepöytänä huonekalujen puutteen takia. Tää huonekalujen puute koskee eniten sohvaa sekä ulkokalusteita, muuten kyllä pärjätään. Me löydettiin Gumtreestä tosi kiva rottinkinen ulkokalustesarja josta ollaan oltu yhteydessä myyjään. Hintapyyntö tolle on 600 dollaria mutta ollaan yritetty neuvotella hintaa vähän alaspäin likaisten päällisten takia koska ne pitäis kuitenkin pestä/pesettää tai tehdä uudet. Kaupassa noi samanlaiset kalusteet maksaa kuitenkin pitkälti yli 1000 dollaria joten oltas tyytyväisiä johonkin 500 dollarin hintaan. 

Tästä aussiaksentista on kyllä vielä niin vaikee saada selvää mutta I´m hanging in there. Monia, "ei tuttuja" juttuja pitää kuunnella ihan tosissaan tai muuten menee suurin osa ohi. Ymmärtäminen vaatii siis aikaa ja keskittymistä mutta mähän oonkin ite keskittyminen ja tarkkaavaisuus koko tyttö!

Suukkoja!

New Mermaid Beachian

Tässä Australialaista musiikkiosaamista fiilisteltäväksi blogin lukemisen ohella. Xavier Rudd on Rikun vanha lemppari johon rakastuin nyt kun ollaan kuunneltu sitä täällä. Kannattaa tsekata sen uus ihana, vasta tällä viikolla ilmestynyt levy. Rentouttavia musahetkiä!

Saatiin ihana koti Mermaid Beachilta! Se on täydellinen valkonen, siisti ja moderni koti lähellä rantaa, kauppoja ja pieniä ravintoloita. Koska asunto ei ehtinyt vielä virallisille markkinoille vaan saatiin hakemus sisään vähän puskaradion kautta, oli meidän kanssa asunnosta kisaamassa vaan yks toinen hakija. Jos ei oltais tehty hyvää hakemusta niin nopeesti, olis asunto menny välittäjälle ja silloin siitä ois ollu kiinnostuneita aika paljon enemmän ja meidän mahikset ois luollisesti ollu huonommat. Meidän kämppään kuuluu kaks autopaikkaa joista luovuttiin toisesta ja saatiin sillä laskettua pikkasen vuokran hintaa. Siellä oli myös jääkaappi joka ei täällä yleensä sisälly vuokraan vaan vuokralaisen tulee hommata oma, joten tälläkin säästettiin joku 1000 dollaria.

Keittiö ja olkkari

Superparveke

Lisää keittiötä

Master bedroom

Tämä on naapuritalo mutta meidän oma on samanlainen

Uima-allas ja BBQ -area

Tenniskenttä

Ollaan toivottu että päästäis muuttamaan nyt tulevana viikonloppuna mutta sitä ennen meidän pitää ostaa kaikki kalusteet ja muut tavarat koska meillä ei oo mukana mitään muuta kun vaatteet ja niitä muutamia pieniä sisustusjuttuja Suomesta. Huomenna meillä on suunnitteilla IKEA:n reissu (Joo, täälläkin on IKEA!) ja mulla on jo hyvä lista asioista mitä sieltä pitäis ostaa. Ainakin kaiken pienen keittiötavaran  ja muun krääsän oon suunnitellu ostavani sieltä. Lisäksi ollaan katottu myös muutamaa laatikostoa ja tv-tasoa mitkä haluttais. Mahdollisimman halvalla koitetaan saada kaikki tällanen pikkutavara ja budjetoida sitten muihin juttuihin. Ollaan nyt selailtu Gumtree -sivustoja jotka on tarkotettu erilaisen käytetyn tavaran myyntiin. Eri hakusanoilla sieltä löytyy vaikka  mitä tavaraa ja mä voisin ihan hyvin ostaa sieltä esim. sohvan mutta nyt ei oo näkynyt kun ällöttäviä mikrokuituisia sohvia ja mä en tykkää niistä yhtään vaikka Rikun mielestä ne ois maailman ihanimmat...Just missattiin yks tosi hyvä ja halpa sohvaryhmä (250 dollaria)...Mutta näitä tulee ja menee niin pitää olla vaan skarppina!

Täällä on menossa nyt hyvät alennukset monissa kaupoissa koska kesäkuun lopussa on vaihtumassa uus verovuosi joten kaupat myy tavaraa halvalla. Koitetaan saada esim. mikro, vedenkeitin ja muut pienet kodinkoneet  hyvillä alennuksilla jostain tällasesta kaupasta. Meidän asunnossa on ihan valtava parveke joka on oikestaan ihan täydellinen kesänviettopaikka. Suunniteltiin ostaa sinne grilli ja parvekekalusteet ja niitäkin vois saada nyt halvalla koska on talviaika.. Tulee oleen kyllä hirveetä rahanmenoa nää ekat muutama viikko mutta onneksi nää on sellasia asioita mitä tarvii ostaa vaan kerran ja sen jälkeen vaan kaikki tuleva raha on oikestaan plussaa miinustaen tietenkin vuokran ja muun elämisen.

Mä en oo vielä törmänny oikestaan mihinkään halpaan ja mun mielestä lähes kaikki on Suomen hinnoissa. En vielä oo ehtiny pyörii esim. ruokakaupassa tekees hintavertailua mutta nopeesti arvioituna ruokakin on oikestaan saman hintasta kun Suomessa. Conversetkin maksaa yli 90 dollaria eli on ihan samoissa hinnoissa kun Suomessakin tai jopa oikestaan ylikin... Eilen me pistettiin haiseen ja ostettiin molemmille uudet polkypyörät! ...Tai oikestaan meidän tarvi ostaa vaan toinen koska isä ja äiti lupas ostaa mun pyörän mulle valmistujaislahjaksi. Paras valmistujaislahja, Kiitos! Tää polkupyöräjuttu on vähän husband&wife -juttu koska ostettiin molemmille samanlaiset pyörät eri väreissä. Aluksi mä haaveilin matalasta rantacruiserista mutta päädyin kuitenkin vähän sporttisempaan Retrospec -retropyörään joka rullaa kaduilla ihan mahtavasti. Cruiseri ois ollu ihana, mutta tää on huomattavasti parempi valinta pidemmän matkan polkemiseen. En voi esim. tulevaisuudessa tietää missä mun työpaikka sijaitsee ja jotenkin mun mielestä mun ammattiakin ajatellen tää pyörä on paljon kätevämpi ja monipuolisempi.

Riku asensi mun puhelimeen ohjelman jolla voin etsii vapaana olevia työpaikkoja ja täällä on kyllä tosi hyvät työmahdollisuudet liikunnanohjaajalle. Tänne ollaan avaamassa moneen paikkaan uutta naisten FitGirl Club -kuntokeskusta ja ne etsii kaikenlaisia työntekijöitä joka hommaan. Mun pitää kuitenkin odottaa että saan mun valmistujaispaperit postissa ja sen jälkeen lähettää ne Fitness Australialle joka määrittää sen mitä mun tutkinto vastaa täällä ja millasella nimikkeellä voin hakea töitä. Eilen kasailtiin mun CV:tä ja aion laittaa hakemuksia menemään kyllä heti kunhan vaan saan todistukset perille ja noi asiat selvitettyä. Liikunta-alan hommien lisäksi oon katellut myös päiväkotihommia jotka vois olla ihania ainakin nyt aluksi ihan kielitaidonkin takia. Lapset ei oo niin tuomitsevia...  Liikunta-ala on täällä kuitenkin nyt niin kuuma juttu, joten uskon että sieltä löytyy paremmin töitä ja eihän se oo kun opetella alan sanasto. Koko Gold Coastilla on nyt tosi suuri työttömyys ja töitä on tosi vaikee saada mutta meillä on onneksi molemmilla sellaset ammatit joilla saadaan töitä.

Perjantaina oltiin ekan kerran oikeessa ravintolassa. Täällä on niin paljon kaikkia erilaisia ravintoloita ja mä maistoin elämäni ekan kerran rapuja! Sairaan hyviä! Ne oli sellasia pieniä Prawneja jotka syötiin kerralla, ei siis mitään isoja ja kuorittavia kun en mä sellasia osais syödä. En kuitenkaan ollu niin rohkee että olisin tilannu ravut ite vaan napsin kaikkea vaan kaikkien lautasilta. Tämä Japanilainen ravintola oli B.Y.O - Bring Your Own, johon sai viedä mukana omat juomiset. Yleensä juodaan viiniä mutta muutakin juomista voi viedä. Tässäkin oli alkoholiliike melkein vieressä ja haettiin juomat sieltä. Kaikki ravintolat ei tietenkään oo tällasia ja omien juomien tuominen on ilmoitettu tällä B.Y.O -kyltillä.

Viinihommia

B.Y.O

Ps.  Meillä on täällä jo ilta ja aika usein tajuan aikaeron vasta siinä vaiheessa kun oon soittamassa tai lähettämässä viestiä kotiin ja Riku sanoo että "älä nyt ihan vielä lähetä kun se on siellä vasta 04:10..." Ihanaa sunnuntaita!

Pistekirjoitus

Täällä ei oo ollenkaan samanlaista "ihmisrekisteriä" niinkuin Suomessa sosiaaliturvatunnus vaan sä todistat ittes oikeeksi ja luotettavaksi erilaisten papereiden avulla. Näitä papereita kutsutaan "pointseiksi" ja melkein mitä vain saadaksesi sulla tulee olla osoittaa itestäs 100 pointsia ja ne toimii tavallaan sun luottotietona. Me ollaan aloitettu meidän viikko näiden pointsien keräämisellä koska ilman pointseja me ei voida esim. vuokrata asuntoa tai hommata ajokorttia.  Poitsit menee esim. niin että passista saat 40 pointsia, ajokortista 30, pankkitilistä 20 ja sähkölaskusta 10. Jokaisella liikkeellä on lista siitä millaisia todistuksia ne hyväksyy pointseiksi ja montako pointsia mistäkin paperista voi saada.

Tämä pointsien keräily ja ensimmäisten pointsien saaminen meinas olla hankalaa koska oikestaan joka paikka vaati saman määrän pointseja ja kun meillä ei niitä ollut tarpeeksi, ei meinattu saada mistään  mitään. Ajokorttia hakiessani vaadittiin 100 pointsia ja sanottiin että hae Australian pankkikortti niin saat täyteen tarvittavat pisteet mutta sitten pankissakin vaadittiin sama 100 pointsia tilin avaamiseen joten meinas turhauttaa se, että mistään ei saa mitään ilman sitä 100 pistettä... Onnistuttiin kuitenkin raapimaan pankissa kasaan tarvittavat 100 pistettä niiden hyväksymistä papereista ja saatiin siis hommattua pankkitili (20 points).

Pankkitilin avaamisen jälkeen mentiin takasin Queensland Transporttiin mistä saatiin hommattua molemmille väliaikaiset ajokortit (30 points) Oikeiden, kuvalla varustettujen korttien pitäis tulla postissa viimeistään 18.6 mutta mä saan jo nytkin ihan virallisesti ajaa täällä autoa Australian ajokortilla! Tietenkin turistikin saa ajaa autoa lomansa ajan mutta jos täällä on pidemmän aikaa, vaaditaan paikallinen ajokortti. Mun suomalaisen ajokortin sai vaihdettua paikalliseksi tosi kätevästi ilman mitään ongelmia. Maksu riippui siitä kuinka kauan haluat kortin olevan voimassa ja valitsin pidimmän mahdollisen ajan joka on viis vuotta. Täällä ajokortin hommaaminen on paljon halvempaa kuin Suomessa (siksi Riku ei oo suostunut ajamaan Suomen ajokorttia). Ajokorttia hommattaessa sä maksat ajoluvan jolla sun pitää harjoitella ajamista 100 tuntia kortillisen kanssa. Sen jälkeen teet ajokokeen ja saat autoon ripustettavaksi punaisen P-kirjaimen jolla ajat vuoden ja sen jälkeen vihreän P-kirjaimen jolla ajat taas vuoden ja vasta sitten oot itsenäinen kuski. Mä oon Suomen kortilla suoraan  itsenäinen kuski ja mulla on "aikuisten ajokortti" mutta Riku jotuu ajamaan vielä P-luvan kanssa koska sillä on jäänyt ajokortin suoritus kesken silloin kun se tuli takaisin suomeen. Mä oon nyt siis sen virallinen autokoulunopettaja!

Eilen käytiin kattomassa sitä asuntoa mistä kirjottelin viimeksi. Livenä asunto ei kuitenkaan ollut niin hyvä mitä se oli kuvissa joten ei edes jätetty hakemusta siitä vaan päätettiin jatkaa etsintöjä. Heti tänään käytiin kattomassa toista asuntoa ja se oli ihan just sellanen mikä ollaan haluttukin. Oltais otettu se heti jos välittäjä ei olisi ilmoittanut jo portailla että "asunto on jo mennyt mutta näytän sen teille silti..." Asuntoon päästyämme selvisi että samasta talosta on vapautumassa ihan samanlainen kattohuomeiston asunto parin viikon päästä ja että voitaisiin sopia uusi näyttö ja tapaaminen huomiselle kun asunnon omistajakin on paikalla. Tämä asunto mikä nyt nähtiin oli oikestaan ihan meidän hintarajan yläpäässä mutta tämä toinen, vasta vapautuva ylemmän kerroksen asunto on jo maksimihinnoissaan koska siitä maksettaisi 420 dollaria viikossa eli kuukaudessa noin 1300 euroa. Tehtiin laskutoimituksia ja tultiin siihen tulokseen että me halutaan se asunto ja ollaan valmiita maksamaan siitä että saatais se. Ollaan laskeskeltu ja taas verrattu hintoja Helsingin kavereiden hintoihin jotka maksaa omasta pienemmästä mutta samankuntoisesta asunnosta lähes saman verran. Täällä maksuihin tulee vielä päälle lisäksi sähkö-,vesi-,ja nettimaksut eli lopullinen hinta on kuitenkin vielä tuota 1300 euroakin korkeampi. Se on unelmien asunto molemmille. Rikukin sanoi että katkasis vaikka sormensa että saatais se.

Tässä fiilistelykuva mun aurinkoisista lenkkimaisemista. Eilinen oli meidän eka urheilupäivä. Mä juoksin  ja Riku testas surffausta ekan kerran neljään vuoteen. Rantahiekalla oli ihana juosta ja mulla oli hyvä polvipäivä eikä polviin sattunut ollenkaan. Jäin miettimään että voiko se oikeesti johtua lämpösemmästä ilmasta? Onhan nivelsairailla mummoilla ja paapoillakin parempi Espanjassa kun paikkoja ei "kolota..." Päivisin täällä on ollut nyt kivan lämmin mutta viime yönäkin nukuttiin kolmen peiton alla vaatteet päällä.

Oon ollut nyt  niin kauan ilman jumppia ja salia että oon oikesti vähän jo ihmetellyt miten hermot on kestäny näinkin kauan ilman liikuntaa. Tänään käytiin tutustumassa toiseen isoista kuntokeskuksista. Tarkotuksena oli vain hommata molemmille viiden kerran tutustumiskortit mutta yhtäkkiä mun CV- oli kopsattuna respan lokerossa ja soitto ryhmäliikuntavastaavalta tulossa huomenna. Selviteltiin kuntokeskuksissa toimivien ohjaajien ammatteja ja tutkintoja tai ylipäätään siis sitä miten ne on päässyt sinne työskenteleen ja selvisi että mulla taitaa olla koko talon korkein koulutus! Ne on kaikki käynyt vain 27-30 viikon osa-aikasia kursseja ja koulutuksia, ei kellään oo alla kolmen ja puolen vuoden liikunta-alan koulutusta niinkuin mulla. Liikunta-ala on täällä hyvä bisnes ja tämäkin kuntokeskus hakee kokoajan joukkoonsa uusia ja osaavia ohjaajia. Kuntokeskus oli mahtava ja olis niin hieno tehdä töitä siellä joskus. Nyt vaan tuntuu siltä että voin päästä töihin jo ehkä ennemmin kuin luulinkaan. Tosin Rikun sairaanhoitajarekisteröinti on vieläkin kesken ja kun se eilen tiedusteli asiaa, selvisi että rekisteröintiä odottaa 350 000 sairaanhoitajaa tms. koska nyt on joku sellanen aika että kaikkien hoitajien tarvii päivittää tietonsa rekisteriin. Rikun työhommissa voi siis mennä vielä hetki koska ilman rekisteröintiä se ei voi edes hakea töitä.

Ps. Mun papukaijakoulutus on tuottanut tulosta ja tänään syötin meidän parvekkeen papukaijoja ensimmäistä kertaa kädestä. Tervetuloa eläintarhaan!

Kotiutumista

 G'day mate!

Eka kokonainen aussipäivä takana ja mä oon heti kuumeessa. Ei sovi suomitytölle tämä talvi! Eilinen ja tämä päivä on ollut oikeesti tosi kylmiä koska on satanut enemmän tai vähemmän ja lähes koko ajan. Lämpötila on ollut eilen ja tänään about 20 astetta mutta silti Hong Kongin kuumuuden jälkeen tää tuntuu kylmältä. En kuitenkaan valita koska Suomessa on kuitenkin kesä ja siltikin siellä on ollut vaan puolet näistä asteista mitä meillä on täällä. Maanantaiksi on kuitenkin luvattu onneksi jo aurinkoa! Can't wait!

Gold Coastin talvi

On ollu tosi kiva puhua englantia ja tuntuu että mä opin tosi nopeesti. Mun vuoden kestäneet kansainvälisen tuutorin hommat oli mulle tosi paljon hyödyksi koska nyt uskallan käyttää kieltä ihan erilailla. Siksi mä alunperin hainkin niihin hommiin koska mulla oli ongelmana just uskaltaminen. Tiedän että osaan ja pärjään siinä mutta kun haluisin puhua niinkuin kaikki muutkin vaikka ei se oo ainakaan vielä mahdollista. Koitan kuitenkin olla reipas kielen käyttäjä koska se on ainut tapa miten voin sen oppia.

Tänään ollaan vähän tutustuttu kaupunkiin. Siitä on viis vuotta kun Rikukin oli täällä viimeksi joten kaikki paikat ei oo sillekkään ihan tuttuja. Tehtiin pyöräretki rannalle ja käytiin kylässä Rikun veljen ja pikkuserkun luona. En oo ihan vielä (yhtään) perillä kaupungista mutta ainakin rantakatu on tosi ihana ja tietenkin meri. Nyt asutaan vähän kauempana rannasta ja tästä ihanasta rantakadusta mutta meillä on asunnon etsinnät käynnissä ja toiveena löytää kämppä siis läheltä rantaa. Mä ainakin lupaan lenkkeillä tätä 50 km rantakatua joka aamu! Oisin halunnu tänään heti lenkille (ennen kun tiesin että oon kuumeessa...), mutta aurinko laski jo ennen kuutta ja tuli ihan pimeetä. Hullua kun Suomessa kesällä on niin ihanaa ja valoisaa ja illalla voi tehdä vaikka mitä mutta täällä on pimeys oikestaan samaa kun lumettomassa lapissa marraskuussa. Tässä taitaa käydäkin niin että täällä joudun aikaistamaan elämänmenoani (niinkuin Riku joskus arvailikin) ja alan herätä kuudelta koska klo 6 on täällä uus klo 8. Selailin netissä kahden Gold Coastin suosituimman ja parhaimman kuntokeskuksen ryhmäliikuntatunteja ja niissäkin tämä aikaistuminen näkyi selvästi. Ensimmäiset ryhmäliikuntatunnit alkoi aamuisin klo 5.30  eikä tämä ollut mikään aamujooga vaan vaikoimassa oli vaikka mitä tunteja heti siis jo puoli kuudesta lähtien. Täytin vierailijahakemuksen Fitness Firstille ja koitan päästä sinne heti kun tervehdyn tästä.

Löydettiin netistä eilen ihana asunto! Riku soitti tänään välittäjälle ja nyt koitetaan saada sovittua näyttö heti maanantaille. Tämä asunto ois just sellanen mikä haluttais, hyvässä kunnossa ja hyvällä paikalla ja rantaanki on vaan 50 metriä ihan niinkuin ollaan toivottu. Tietenkään ei voida juhlia kuitenkaan yhtään mitään koska asunnolla on varmaan paljon muitakin ottajia mutta oisin ihan super onnellinen jos onnistuttais saamaan tämä! Sitten mä saisin alkaa mun lempparihommiin; sisustus-shoppailemaan. Mulla on jo yksityinen sisustajakin täällä apuna! Näin jo tänään kaupassa ihanat lattiatyynyt mitkä mun on ehkä ihan pakko hakee jo ennakkoon.

Tänä aamuna syötin papukaijoja jotka tuli meidän parvekkeelle! Ne uskaltaa tulla tosi lähelle ja mulla on missiona nyt kouluttaa yks papukaija olkapäälle merimiestyyliin. Voin ottaa sit kuvan kun onnistun tässä projektissa. Mikä muu täällä on erilaista kun papukaijat... Ainakin suihkussa on kaks hanaa, kylmä ja kuuma ja kaupassa maito myydään suomessa "pesuainetyylisissä" muovipakkauksissa. Vasemmanpuoleinen liikenne on jotenkin tosi vaikea ja pyörälläkin ajellessa on tietenkin vanhat suunnat muistissa. Täällä on pyöräiltäessä kypäräpakko ja se on ainakin mulle ihan hyvä juttu vaikka mä siis oonkin fiksuna tyttönä käyttänyt aina suomessakin kypärää. Täällä ei myydä mitään alkoholia kaupoissa vaan myös kaljat täytyy ostaa paikallisesta "alkosta". Juomat saa hankittua helposti koska täällä on drive-in myymälöitä joissa juomat lastataan suoraan sun autoon mäkkärityyliin.

Rainbow lorikeet

Drive-in alcohol

Maanantaina hoidetaan asuntohommien lisäksi kuntoon kaikkia muitakin tärkeitä käytännön juttuja. Meidän pitää muun muassa saada paikalliset Medicare -kortit (Suomen Kelaa vastaava) ja puhelinnumerot sekä pankkitilit. Toivottavasti saisin ens viikolla kirjotella hyviä asuntouutisia!

Take care!

Hong Kong

Kahden yön ja kolmen päivän pysähdys  Hong Kongissa on osoittautunut tosi kivaksi valinnaksi ja ollaan tykätty kaupungista paljon. Riku rankkas tämän jopa toiseksi lempparikaupungikseen. Täällä on alkamassa kesä ja ilma on nyt tosi kostea ja kuuma. Lämpötila on kokoajan lähempänä 29 astetta ja ulkoilma on yhtä isoa saunaa.  Metrolla pääsee kätevästi joka paikkaan ja me ostettiin jo heti lentokentältä Octopus –kortti millä pääsee liikkumaan kolmen päivän ajan rajattomasti metrolla ja lisäksi siihen sisältyi vielä kaksi junamatkaa keskustasta lentokentälle. Tästä maksettiin yhteensä 300 Hong Kongin dollaria eli about 30 euroa/ pää. Liikkumisen lisäksi syöminen on edullista, paitsi tietenkin keskustan ravintoiloissa revitään turisteilta turistihinnat. Me ollaan oltu tosi huonoja turisteja eikä olla uskallettu syödä halvalla kadunkulmissa paikallisten suosimissa paikoissa. Näkisitte ne liemet missä ne kalat ja lihat lilluu.. 

Hong Kong on tosi siisti kaupunki, roskia ei näy missään ja joka paikkaa hinkataan ja puunataan koko ajan. Kun ihmisiä on 6,9 miljoonaa, on tiukoilla säännöillä ja uhkauksilla pakko pitää järjestys ja siisteys yllä. Esimerkiksi tupakoinnista kielletyillä paikoilla saa 5000 dollarin sakon (n.5oo euroa) ja syöminen ja juominen esim. Metrossa tai metrotunnelissa 2000 dollaria (n.200 euroa.) Ihmisiä koitetaan suojella erilaisilta taudeilta ja sairauksilta ja esim. Metrotunneleissa kehotetaan käyttämään maskia jos on yskässä tai nuhassa sekä pesemään käsiä säännöllisin ajoin. Metroasemilla jopa kehotetaan pitämään kiinni liukuportaiden kaiteista koska niihin on laitettu antiseptista ainetta joka tappaa bakteereita. 

Näkymiä kadulta

Katukokin erikoinen

 Rikun netistä alennuksella varaama Hotel Panorama on todella hieno. Kirjotan todella hieno koska tämä on tosi hieno, hienoin missä oon ikinä ollut. Vähän aikaa teki mieli valehdella että just se matkalaukku mihin ollaan pakattu meidän puvut ja nahkakengät on kadonnut lentokentällä mutta loppujen lopuksi ollaan pärjätty ihan mukavasti täällä pukumiesten keskellä.  Heti kun päästiin taksilla pihaan, haki ovimiehet laukut ja toi ne huoneeseen. Palvelu on tosi ystävällistä ja meidät on kuljetettu kädestä pitäen oikestaan joka paikkaan. Me asutaan "Club harbour view" -huoneessa ja meillä on täydellinen näköala merelle ja kaupunkiin. Lisäksi meille kuuluu ilmanen Internet ja happy hour on joka pv klo 17.30- 20.00 Loungessa jossa on ilmaseksi tarjolla kaikkea pientä syömistä ja juomista. Muun muassa kaljaa saa juoda tänä aikana niin paljon kun jaksaa.

Nostin ekaa kertaa tililtäni tonnin käteistä! (10 Hong Kongin dollaria on noin  1,04 euroa eli tuo mun nosto oli vähän yli 100 euroa.) Jotkut täällä kyllä nostelee ihan oikeitakin tonneja, ihmisillä on rahaa ihan sairaasti, ainakin keskustan merkkiliikkeistä päätellen. Chanel, Dior, YSL, Prada, Gucci...mitä vaan! Ostoskeskukset on valtavia ja niitä on paljon mutta niissä on kaikki oikestaan just näitä kalliita liikkeitä joten ei oo tarvinnu kauheesti ostella mitään. Tänään oli suunnitelmissa ostaa mulle uus puhelin, mutta ei voitukaan ostaa sitä täältä, koska takuu toimis vaan Hong Kongissa ja jos puhelimeen tulis jotain vikaa, pitäisi se tuoda Hong Kongiin. Ei siis edes lähettämällä oteta vastaan. No siis jätettiin sitten sekin ostamatta.

Luksusta

Eilen oli paras päivä. Tehtiin kunnon kierros kaupungin nähtävyyksillä. Aamulla suunnattiin Ngong Pingille; 5,7 km pitkälle näköalahissille missä lasipohjainen "gondoli"- tyylinen hissi vei meidät meren ja vuorten yli ylös näköalapaikalle. 25 minuuttia kestäneellä matkalla nähtiin aivan mahtavia maisemia,  harmitti vähän kun sää oli aika pilvinen ja kirkkaalla säällä oltais nähty paljon pidemmälle. Saman reitin pystyi myös patikoimaan alhalta ylös asti ja siinä ois hyvä haaste ens kerralle.

Ngong Pingin 360 cabel hissi

Converset reissaa

Ngong Pingillä oli muutakin tarjottavaa kuin maisemat. Ylhällä vuorella oli maailman suurin pronssinen, 34 metriä korkea ja 250 tonnia painava Buddha. Buddhalle päästäkseen piti kiivetä 268 porrasta ja vaikka matka ei ollu kauheen pitkä niin kuuma ja kostea ilma sai hien valumaan kunnolla. Pystyin vain kuvitella miltä nousu tunti lihavasta brittitytöstä. 

Big Buddha

Ngong Pingin ja Buddhan jälkeen jatkettiin matkaa vielä toiselle turistinähtävyydelle; The Peakille. Vanha raitiovaunu puksutti meidät ylämäkeen ja olo oli kuin vuoristoradassa. Mä en edes käsitä miten sellanen vanha raitiovaunu voi onnistua kiskomaan ittensä ja meidät ja muut ihmiset sen kyydissä niin korkealle jyrkistäkin kohdista. Voin kertoo että vähän pelotti välillä, varsinkin alas tultaessa! 

Ylhällä noustiin vielä maisematerassille. Täältä nähtiin Hong Kongin pilvenpiirtäjät ja kaupungimaisemat. Samoin kuin Ngong Pingillä, oli täälläkin pilvistä mutta tämä oli kuitenkin näistä meidän täällä vietetyistä päivistä vähiten pilvinen. Kun tultiin alas näköalaterassilta, oli alatasanteella täys hässäkkä päällä. Selvisi, että samaan aikaan kun me ollaan oltu ottamassa valokuvia toisella puolella terassia, oli joku kiinalainen nainen päättänyt päättää elämänsä hyppäämällä alas keskelle aukiota. Oltiin paikalla (onneksi) vasta sitten kun nainen oli ehditty peittää nopeasti kyhätyillä rakennussuojilla mutta siltikin nähtiin miten veri valui pitkin kivetyksien rakoja viemäriä kohti ja miten sen kengät ja käsilaukku oli levinny pitkin pihaa... Mulla oli tämä nainen mielessä koko eilisen päivän ja vielä tänäänkin. Mietin sitä ja sen asioita... Mitä se teki työkseen ja miksi se hyppäs. Kun nähtiin metrossa itkevä tyttö, olin varma että se on ihan varmana joku sen tuttu joka kuuli just kuolemasta. Riku ei ottanut asiaa näin tunteella ja sen takia se onkin töissä ensiavussa. Hyi, musta ei olisi sellaseen.

Peak tram

Näkymät Peakilta Hong Kongiin

Say I love you at the Peak

Illalla oltiin vielä iltamarkkinoilla. Tää oli ihan hullua! Niin paljon tavaraa ja ihmisiä joka puolella. Torilla myytiin oikestaan ihan kaikkea mahdollista krääsästä hedelmiin ja likaisiin dildoihin. Mä ostin yhdeltä kauppiaalta pienen pronssatun Buddhan, samanlaisen mitä oltiin kattomassa aiemmin päivällä. Torikulttuuriin kuuluu tietenkin tinkiminen ja mäkin tinkasin äitin oppien mukaan varmaan ensimmäisen kerran elämässäni. Tuli ihan voittajafiilis!

Iltatorin hedelmätarjontaa

Add caption

Hong Kong oli tosi positiivinen kokemus. Varsinkin meidän Panorama hotellia luvattiin kehua ja mainostaa kaikille, joten kun tuutte ausseihin niin pitstop Hong Kongissa on hyvä valinta ja tasottaa myös aikaeroa mukavasti.


XXX