Living down under. Suomalaisena Australiassa. Blogipäivityksiä meidän perheen arjesta ja juhlasta.
keskiviikko 6. kesäkuuta 2012
Pistekirjoitus
Täällä ei oo ollenkaan samanlaista "ihmisrekisteriä" niinkuin Suomessa sosiaaliturvatunnus vaan sä todistat ittes oikeeksi ja luotettavaksi erilaisten papereiden avulla. Näitä papereita kutsutaan "pointseiksi" ja melkein mitä vain saadaksesi sulla tulee olla osoittaa itestäs 100 pointsia ja ne toimii tavallaan sun luottotietona. Me ollaan aloitettu meidän viikko näiden pointsien keräämisellä koska ilman pointseja me ei voida esim. vuokrata asuntoa tai hommata ajokorttia. Poitsit menee esim. niin että passista saat 40 pointsia, ajokortista 30, pankkitilistä 20 ja sähkölaskusta 10. Jokaisella liikkeellä on lista siitä millaisia todistuksia ne hyväksyy pointseiksi ja montako pointsia mistäkin paperista voi saada.
Tämä pointsien keräily ja ensimmäisten pointsien saaminen meinas olla hankalaa koska oikestaan joka paikka vaati saman määrän pointseja ja kun meillä ei niitä ollut tarpeeksi, ei meinattu saada mistään mitään. Ajokorttia hakiessani vaadittiin 100 pointsia ja sanottiin että hae Australian pankkikortti niin saat täyteen tarvittavat pisteet mutta sitten pankissakin vaadittiin sama 100 pointsia tilin avaamiseen joten meinas turhauttaa se, että mistään ei saa mitään ilman sitä 100 pistettä... Onnistuttiin kuitenkin raapimaan pankissa kasaan tarvittavat 100 pistettä niiden hyväksymistä papereista ja saatiin siis hommattua pankkitili (20 points).
Pankkitilin avaamisen jälkeen mentiin takasin Queensland Transporttiin mistä saatiin hommattua molemmille väliaikaiset ajokortit (30 points) Oikeiden, kuvalla varustettujen korttien pitäis tulla postissa viimeistään 18.6 mutta mä saan jo nytkin ihan virallisesti ajaa täällä autoa Australian ajokortilla! Tietenkin turistikin saa ajaa autoa lomansa ajan mutta jos täällä on pidemmän aikaa, vaaditaan paikallinen ajokortti. Mun suomalaisen ajokortin sai vaihdettua paikalliseksi tosi kätevästi ilman mitään ongelmia. Maksu riippui siitä kuinka kauan haluat kortin olevan voimassa ja valitsin pidimmän mahdollisen ajan joka on viis vuotta. Täällä ajokortin hommaaminen on paljon halvempaa kuin Suomessa (siksi Riku ei oo suostunut ajamaan Suomen ajokorttia). Ajokorttia hommattaessa sä maksat ajoluvan jolla sun pitää harjoitella ajamista 100 tuntia kortillisen kanssa. Sen jälkeen teet ajokokeen ja saat autoon ripustettavaksi punaisen P-kirjaimen jolla ajat vuoden ja sen jälkeen vihreän P-kirjaimen jolla ajat taas vuoden ja vasta sitten oot itsenäinen kuski. Mä oon Suomen kortilla suoraan itsenäinen kuski ja mulla on "aikuisten ajokortti" mutta Riku jotuu ajamaan vielä P-luvan kanssa koska sillä on jäänyt ajokortin suoritus kesken silloin kun se tuli takaisin suomeen. Mä oon nyt siis sen virallinen autokoulunopettaja!
Eilen käytiin kattomassa sitä asuntoa mistä kirjottelin viimeksi. Livenä asunto ei kuitenkaan ollut niin hyvä mitä se oli kuvissa joten ei edes jätetty hakemusta siitä vaan päätettiin jatkaa etsintöjä. Heti tänään käytiin kattomassa toista asuntoa ja se oli ihan just sellanen mikä ollaan haluttukin. Oltais otettu se heti jos välittäjä ei olisi ilmoittanut jo portailla että "asunto on jo mennyt mutta näytän sen teille silti..." Asuntoon päästyämme selvisi että samasta talosta on vapautumassa ihan samanlainen kattohuomeiston asunto parin viikon päästä ja että voitaisiin sopia uusi näyttö ja tapaaminen huomiselle kun asunnon omistajakin on paikalla. Tämä asunto mikä nyt nähtiin oli oikestaan ihan meidän hintarajan yläpäässä mutta tämä toinen, vasta vapautuva ylemmän kerroksen asunto on jo maksimihinnoissaan koska siitä maksettaisi 420 dollaria viikossa eli kuukaudessa noin 1300 euroa. Tehtiin laskutoimituksia ja tultiin siihen tulokseen että me halutaan se asunto ja ollaan valmiita maksamaan siitä että saatais se. Ollaan laskeskeltu ja taas verrattu hintoja Helsingin kavereiden hintoihin jotka maksaa omasta pienemmästä mutta samankuntoisesta asunnosta lähes saman verran. Täällä maksuihin tulee vielä päälle lisäksi sähkö-,vesi-,ja nettimaksut eli lopullinen hinta on kuitenkin vielä tuota 1300 euroakin korkeampi. Se on unelmien asunto molemmille. Rikukin sanoi että katkasis vaikka sormensa että saatais se.
Tässä fiilistelykuva mun aurinkoisista lenkkimaisemista. Eilinen oli meidän eka urheilupäivä. Mä juoksin ja Riku testas surffausta ekan kerran neljään vuoteen. Rantahiekalla oli ihana juosta ja mulla oli hyvä polvipäivä eikä polviin sattunut ollenkaan. Jäin miettimään että voiko se oikeesti johtua lämpösemmästä ilmasta? Onhan nivelsairailla mummoilla ja paapoillakin parempi Espanjassa kun paikkoja ei "kolota..." Päivisin täällä on ollut nyt kivan lämmin mutta viime yönäkin nukuttiin kolmen peiton alla vaatteet päällä.
Oon ollut nyt niin kauan ilman jumppia ja salia että oon oikesti vähän jo ihmetellyt miten hermot on kestäny näinkin kauan ilman liikuntaa. Tänään käytiin tutustumassa toiseen isoista kuntokeskuksista. Tarkotuksena oli vain hommata molemmille viiden kerran tutustumiskortit mutta yhtäkkiä mun CV- oli kopsattuna respan lokerossa ja soitto ryhmäliikuntavastaavalta tulossa huomenna. Selviteltiin kuntokeskuksissa toimivien ohjaajien ammatteja ja tutkintoja tai ylipäätään siis sitä miten ne on päässyt sinne työskenteleen ja selvisi että mulla taitaa olla koko talon korkein koulutus! Ne on kaikki käynyt vain 27-30 viikon osa-aikasia kursseja ja koulutuksia, ei kellään oo alla kolmen ja puolen vuoden liikunta-alan koulutusta niinkuin mulla. Liikunta-ala on täällä hyvä bisnes ja tämäkin kuntokeskus hakee kokoajan joukkoonsa uusia ja osaavia ohjaajia. Kuntokeskus oli mahtava ja olis niin hieno tehdä töitä siellä joskus. Nyt vaan tuntuu siltä että voin päästä töihin jo ehkä ennemmin kuin luulinkaan. Tosin Rikun sairaanhoitajarekisteröinti on vieläkin kesken ja kun se eilen tiedusteli asiaa, selvisi että rekisteröintiä odottaa 350 000 sairaanhoitajaa tms. koska nyt on joku sellanen aika että kaikkien hoitajien tarvii päivittää tietonsa rekisteriin. Rikun työhommissa voi siis mennä vielä hetki koska ilman rekisteröintiä se ei voi edes hakea töitä.
Ps. Mun papukaijakoulutus on tuottanut tulosta ja tänään syötin meidän parvekkeen papukaijoja ensimmäistä kertaa kädestä. Tervetuloa eläintarhaan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
sano rikulle terkut ettei katkaisis sormeansa <3 mut vau kuulostaa huipulta sun tyohommat!! makin kun puhuin ariellelle sun koulutuksesta niin se naureskeli etta tiedat varmaan enemman kun aussit, kun ausseissa ne on vaan just sellasia parin kuukauden kursseja ne pt 'koulutukset' yms! (sen ex poikaystava teki sellaisen)
VastaaPoistatoivottavasti rikukin saa hommansa sillee kondiksee et paasee toihin, taisiis toita hakemaan. ootte ihania! <3