tiistai 26. helmikuuta 2013

Suomikesän suunnittelua

Sain viime viikolla viestin Seinäjoen Lady Linelta koskien ens kesän jumppaohjauksia. Totta, kesää ja erityisesti suomeen tuloa olis jo korkea aika alkaa suunnittelemaan. Alun perinhän mulla on ollut haaveena viettää koko kesä suomessa mutta surullista kyllä, loppujen lopuksi työt sanelee aika paljon sen miten kauan mun suomen loma tulee kestämään. Fitness Firstin työtä en oo enää ajatellut jatkaa kesän jälkeen, mutta jumppia en oo valmis riskeeraamaan koska haluan ohjata niitä myös tänne palatessa ja mieluiten vielä samoilla saleilla.

Oon ollut yhteydessä mun molempien salien vastaaviin ja kesälomasuunnitelmat onkin aloitettu. Toiselta salilta olis mahdollista saada kuuden viikon "vapautus" ohjauksista kun taas toiselle salille on ok olla pois niin kauan kun haluaa, kuitenkin sillä ehdolla että löydetään tuuraajat mun tunneille joita on yhteensä viisi/vko. Molemmat kuulostaa hyvältä ja taitaapi tuo toisen salin maksimi 6 viikkoa olla vähintään se mun minimivaatimus suomilomalta. Oon miettinyt sitäkin, että oonko valmis lyhentämään mun lomaa tämän toisen salin tarjoaman muutaman viikkotunnin takia vai ottaisinko ja lähtisinkö vaan pidemmäksi aikaa ja kattoisin sitten takaisin tullessa onko enää töitä vai ei... Mä oon tehnyt kyllä niin paljon töitä näiden mun jumppien eteen että en kyllä ihan helpolla haluaisi niistä luopua mutta kun vaakakupissa painaa pidennetty suomiloma, koti, Aatu, perhe, ystävät, tutut kuviot..

Joka tapauksessa miten kesän suunnitelmat nyt meneekään niin ne on mun kesäsuunnitelmia. Puhun nyt yksikössä koska hyvällä tuurilla Rikulla saattaa olla tämä kauan odotettu tai kirottu (miten sen nyt ottaa...) "taitojenpäivityskurssi" alkaen toukokuun lopusta ja kestäen kymmenen viikkoa eteenpäin. Ihanintahan tietenkin olis että päästäis molemmat tulemaan mutta ainakin Rikulle tämä kurssi on nyt tärkeämpi kuin suomen loma koska se mahdollistaa Rikun sairaanhoitajana työskentelyn ja täten siis haaveillun oman alan työn sekä myös paremman palkan.

Kurssi järjestetään Melbournessa joka tarkoittaa käytännössä sitä että mä asuisin yksin Gold Coastilla sen aikaa. Tiedän että tästä yksin asumisesta ois nautinto kaukana ja siksi oonkin nyt suunnitellut lomaani ainakin osittain tälle samalle aikavälille. Myös Sampan kesäsuunnitelmat on vielä auki joten ei voi edes laskea kämppiksen varaan.

Jos molemmat oltais poissa samaan aikaan, tarkoittaa se tietenkin muutamaa asiaa... Ensinnäkin asunto-ongelmaa. Meillä on ollut ajatuksena kerätä säästöön rahaa kesäkuukausien vuokranmaksua varten ja pitää asunto täällä vaikka sitten tyhjänä. Riku oli soitellut eilen vuokranantajan kanssa muissa asioissa (meillä on muurahaisia!) kun vuokraisäntä oli ottanut puheeksi mahdollisen asunnon myymisen joskus, en tarkemmin ottaen tiedä koska. Tämä asuntohan on ostettu sijoitusasunnoksi kahden about 30-vuotiaan kaveruksen kesken ja nyt tälle toiselle on syntymässä vauva joten se haluaa asunnosta eroon. Jos asunto menee myyntiin niin järkevästi ajateltuna ei oo mitään järkeä maksaa asuntoa kesän yli jos ei sitten loppujen lopuksi saadakkaan asua tässä... Tää asia päivittyy toivottavasti lisää ihan lähiaikoina. Jos asunto menee myyntiin niin siinä on omat plussat ja miinukset:

 + Ei tarvi säästää rahaa kesän vuokraan jonka aikana asunto olis kuitenkin tyhjillään. Kirjaimellisesti siis säästettäis rahaa.
 Rakastetaan tätä kämppää eikä haluttais lähteä koska uuden vastaavan asunnon löytäminen vaatii paljon työtä.
 - Jooga on ihan nurkan takana, enhän mä voi lähteä.
+  Toisaalta olis kiva ehkä liikkua ja nähdä joku toinenkin paikka.
+ Rakastan sisustamista, jossain muualla vois olla uusia mahdollisuuksia.
- Olis kiva palata suomen lomalta/ kurssilta suoraan kotiin ilman ylimäärästä härdelliä mistään.

Vaikkakin suomiloma ja odotettu kurssi kuulostaa ihan hyvältä, asunto-ongelman lisäksi nämä yhdistettynä tarkottaa myös sitä, että mä oon sitten siellä ja Riku täällä. Ollaan kyllä oltu erossa ennenkin mutta ei enää pitkään aikaan eikä tällasia aikoja. Mehän eletään ihan symbioosissa täällä :D

Symbioosi, väritkin mätsää!





tiistai 19. helmikuuta 2013

Paska kela ja vakituinen muutto ulkomaille

Kela muisti jo valmistunutta ahkeraa opiskelijaa kirjeellä. Niiden mukaan oon tienannut vuonna 2011 sen verran paljon euroja että about 500 euron mätkyt olis maksettavissa. Mä oon tietenkin sitä mieltä että en oo mitenkään tienannut yli sallittujen rajojen vaikka en oo niistä kyllä ikinä mitään kirjaa pitänytkään. Oon aina luottanut siihen että parin kuukauden kesätyöt ja koulukuukausina ohjatut jumpat ei mitenkää voi olla niin hyvä tulonlähde että niillä ois vaikutusta Kelan tukiin. Ilmeisesti Kela on kuitenkin nyt siis toista mieltä.

Tällaset asiat on hirveen vaikeita, hankalia ja työtä vaativia lähtee selvittelemään ihan suomessakin mutta saati sitten ulkomailla asuessa. Onneksi äiti on kotona lupautunut mun pepereiden pyörittelijäksi. Hankalinta tästä tekee sen että mussa ei oo ikinä ollut kirjanpitäjän vikaa ja esimerkiksi palkkakuitit yms. "tärkeät paperit" ei oo välttämättä sellaisessa järjestyksessä kuin niiden toivois tällasessa tilanteessa olevan. Mä en tiedä edes missä mä oon ollu töissä vuonna 2011!

Hoideltiin äitin kanssa näitä asioita skypen välityksellä ja äiti sanoi että meidän tärkeät postit (kela, verohallinto yms.) tulee vieläkin Rovaniemen osoitteen kautta. Me ollaan tehty postin käännösilmoitus äitin ja isän osoitteeseen jo rollosta lähdettäessämme ja mun mielestä myös maistraattiin ilmoitettiin muutosta samalla lomakkeella. Näin ei ehkä kuitenkaan ole ja meidän posti seikkaileekin nyt pitkin suomea. Nyt äkkiä ilmoitusta maistraattiin!

"Muuttoilmoitus tehdään kirjallisesti ja viimeistään viikon kuluttua muuton jälkeen. Ilmoitus on tehtävä myös tilapäisestä asumisesta, joka kestää yli kolme kuukautta" 
 Me ei olla tehty muuttoilmoitusta ulkomaille ihan tiedostetusti. Ollaan ajateltu että voidaan hyötyä esim. terveyspalveluista (hammaslääkäri!) yms. suomeen lomalle tultaessa mutta päätettiin nyt kuitenkin tehdä ilmoitus maistraattiin vakinaisesta ulkomaille muutosta. Näin me luovuttiin muutamista kotikuntaan liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. "Tällaisia ovat esimerkiksi äänioikeus kunnallisvaaleissa ja kotikuntaan sidotut kunnalliset oikeudet." Kesän hammaslääkärireissu jääköön haaveeksi ja nyt ollaan ihan virallisesti ulkomailla vakituisesti asuvia, myös papereissa.

Luulin että Australiassa on ikuinen kesä mutta olin väärässä. Taas on satanut niin monta päivää putkella että en edes muista milloin olisin käynyt viimeksi rannalla. Rusketuskin on jo haalistunut. Parasta sadepäivien tekemistä on tietenkin kaikki sisällä tapahtuva touhaaminen. Tänään meidän sadepäivä on näyttänyt tältä:

Leijonakuninigas ja ainoat oikeat koirankarvasukat
Leijonakuningas on aina ollut mun lempparileffa nro 1. Niin ihana ja surullinen samaan aikaan. Parastahan tämä on kattoa tietenkin suomeksi, ihan niin kuin lapsenakin. Rikulle ainut oikea versio on englannin kielinen mutta mä osaan kaikki laulut ulkoa suomeksi ja siksi suomalainen versio on itelle paljon läheisempi. Jalassa myös ainut oikea versio villasukista. Koirankarvasukat löytyi joulupaketista ja nämä on ainoat villasukat mitkä pitää mun hikivarpaat lämpiminä. Rikun mielestä nämä haisee navetalta ja hevosen kakalta mutta mä rakastan näissä olevaa oikeaa lampaanvillan tuoksua.

 "Hakuna matata"




sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Uupumus

Abt, Bikram yoga, Bikram yoga, Step, Zumba, Pilates, Abt, Pump, Bodypump, Pump, Bodypump, Bodypump. Tässä on lueteltuna järjestyksessä mun tämän viikon liikkumiset ja jumppaohjailut. Viikko on mennyt pääasiassa omia tunteja ohjatessa sekä toisten tunteja tuuratessa ja näistä palautuessa. Näiden lisäksi oon tehnyt Fitness Firstilla mun vakituiset neljä vuoroa sekä vetänyt bootcamppeja neljänä päivänä. Uupumus on ollut taattu ja uni ja lepo on mennyt heittämällä blogin kirjoittamisen ohitse.

Normaalistihan mulla on viikossa vaan viisi vakkarituntia mutta reippaana tyttönä lupasin itteni tuuraajaksi viidelle lisätunnille yhden ohjaajan lopettamisen takia. Täksi viikoksi näihin tunteihin etittiin tuuraaja mutta jo ens viikoksi tämän ohjaajan tunnit on jaettu vakkaritunneiksi meidän muiden ohjaajien kesken. Olin ihan onnessani uusista vapaista tunneista ja innoissani lupasin ottaa viisi uutta vakkarituntia viiden jo oman tunnin lisäksi. Kymmenen jumpan palkoilla mä voisin lopettaa mun FF stalkkerin työt!

Tämän viikon kymmenen jumpan ohjaus ja kahden joogan mix sekä muut työt vei musta mehut ihan täysin. Kun alettiin ajatella samaa rumbaa jokaviikkoiseksi niin vastaus oli aika selvä: ei nyt sittenkään. Myös ylikunto-oireet on alkanut nostaa päätään ja siksi oiskin tärkeetä osata hidastaa ajoissa. Riku on ollut musta jo ihan super huolissaan. Kun liikunta on sekä työ, harrastus että elämäntapa voi sitä tulla tehtyä liikaa ihan huomaamatta. Niin kuin varmasti monelle muullekkin liikunnanohjaajalle tai liikunnan parissa työskentelevälle, ei mullekkaan omien tuntien ohjaaminen riitä liikunnaksi ( niin tyhmältä kun se kuulostaakin) vaan ainakin mulle on tärkeää liikkua myös vapaa-ajalla ihan omaa itteäni varten. Joogasta on tullut mulle niin tärkeetä että mä ennemmin ohjaan vähemmän tunteja ja säästän energiaani ja kroppaani joogaan kuin että ohjaisin itteni kipeeksi pelkistä jumpista.

Viiden uuden jumpan sijasta kasvatin mun viikkosaldoa nyt vaan siis kahdella uudella jumpalla. Nyt mun viikoittainen jumppaohjausmäärä on ens viikosta lähtien seitsemän tuntia viikossa ja näin mulle jää vielä aikaa ja energiaa joogata vähintään mun minimi kolme kertaa viikossa. Entäs mun FF stalkkautyö? Oon suunnitellu vähentäväni viikon vuorot 2-3 vuoroon viikossa ihan siksi että näin ei tarvisi olla koko aikaa menossa jonnekkin. Myös rahallisesti nämä kaksi uutta jumppaa on jo suurempi tulonlähde kun yksi FF vuoro joten ainakin yhden vuoron voi vähentää ihan hyvällä omallatunnolla. Stressi ja ärsytys laskee jo heti pykälällä.

Uupumukseen ja stressiin on varmaan osana myös meidän kesän vierasputki. Niin ihania kun meidän kaikki vieraat onkin ja niin ihana kun niitä onkaan saada tänne, voitte vaan kuvitella miltä tuntuu se kun joku on vieraana 24/7. Meillä on ollut/tulee olemaan vieraita nyt marraskuun puolesta välistä lähtien oikestaan jatkuvalla syötöllä huhtikuuhun saakka ja kyllähän tämä rasittaa. Tämä ei oo tarkoitettu kenellekkään meidän vieraana olleelle/ vieraaksi tulevalle pistoksi sydämeen mutta kun aletaan miettiä sitä mistä väsymys johtuu, on se väistämättäkin yks tekijä kaiken muun joukossa. Ootte kaikki ihania, pus! Oon jo ihan innoissani Ninnin ja Sillin tulosta, mulla on ollu niin ikävä että ette arvaa!

Väsymyksestä ja uupumuksesta huolimatta järjestettiin eilen "Hawaiian pool & bbq partyt" meidän altaalla. Olin jo lähellä perua kaiken väsymyksen takia mutta jumpista huolimatta sain jotenkin levättyä ja kerättyäni itteni kasaan. Perjantai oli tämän viikon eka päivä jolloin jaksoin tehdä jotain ja niin päätettiin olla perumatta bileitä ja lähdettiin Villen kanssa Hawai'i ostoksille. Saatiin vieraiksi sekä suomi- että aussituttuja ja muutama muu ei niin tuttu- suomimatkaaja. Kiva ilta, onneksi en perunut kaikkea väsymyksissäni.






Kuka ei kuulu kuvaan?

Oon tienannu tällä viikolla niin paljon "extra rahaa" että oli pakko päästä palkitsemaan itteni jotenkin. Ajettiin tänään Harbour Towniin joka on yksi Gold Coastin outlet ostoskeskuksista. Ollaan käyty siellä muutaman kerran ja ollaan molemmat löydetty aina jotain kivaa ja hyvillä alennuksilla. Gold Coastilla reissaavat, täällä kannattaa mun mielestä ehdottomasti käydä! Tällä kertaa mulla jäi käteen ihana Adidaksen anorakki joka on ihan täydellinen syksyä ja talvea kohti mentäessä. Täällä on jo oikeesti alkanut ilmat viiletä ja niin surullista kun se onkin niin kohta ollaan syksyssä! Ostin myös ihanan Roxyn marjapuuron punaisen paidan joka on tarpeeksi pitkä vaikka legginsien kanssa mutta näyttää ihanalta myös solmittuna shortsien parina. Nukkumisen jälkeen shoppailu on parasta rentoutusta!




Kahden dollarin löytö

Tästä meidän eilisiin Hawai'ilaistunnelmiin:


maanantai 4. helmikuuta 2013

Vahvuus: kolme plus yksi

Tämä blogikirjotus on ensimmäinen jota oon kirjotellut nyt muutamana päivänä peräkkäin. En oo vaan jotenkin löytäny sopivaa flowta kirjottamiseen... Yleensähän mä kirjoitan aina kaiken samalta istumalta mutta nyt on pitänyt oikein taistella tämän kanssa. Facebookissakin on jo painostettu uuteen postaukseen.

Meidän perheessä on nyt asiat hyvin! Alakerran autopaikan on täyttänyt lauantaista lähtien Tiida, meidän perheen uusin jäsen. Enää ei tarvi ikinä polkea töihin klo 04.30 aamulla maailman suurimmassa vesisateessa.

Tiidan omistajan on helppo hymyillä
Autostaan onnellinen mutta muutenkin asiat on kivasti sillä mulla/meillä on/on ollut niin hyviä tyyppejä täällä vieraana! Mun Rovaniemen aikainen työkaveri Aura on kiertämässä rannikkoa ja viipyi Gold Coastilla pitkän viikonlopun ajan. Ei olla ikinä tunnettu toisiamme sen enempää ja onkin hauska kun huomattiin että voi hitsi miten ollaankin samanlaisia! Naurettin sitä että piti sitten Australiaan asti lähteä tutustumaan...Tähän voisi kliseisesti todeta että parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Toinen suomityttö Kirsi tuli lauantaina vähän palaneena suoraan Thaimaasta. Kirsillä on suunnitelmissa viipyä kulmilla koko kevään ajan ja saadaankin siitä varmaan lähes vakituinen viikonloppu vieras.  Me ollaan kaikki tunnettu toisemme ainakin jollain tasolla rollosta ja nyt meitä onkin hyvä suomityttö -tiimi täällä. Alettiin Kirsin kanssa jo heti suunnitella ens viikonlopun reissua Byron Baylle johon Aura lähti eilen jo etukäteen. Ei päästetä sitä käsistämme ihan näin helpolla!

Ei nää vieraat kuitenkaan vielä tähän lopu. Saatiin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä lisää suomivahvistusta poikien (ja munkin kyllä) Jyväskylän kaverista Villestä. Ville on meillä sohvamajoituksessa neljä kokonaista viikkoa. Nyt on muuten vedetty pohjat tuliaisten suhteen, tais olla 12 kiloa erinäköstä kamaa ja herkkua mukana! Siitä voi sitten jokainen perässä tulija pistää vaan paremmaksi.

Rovaniemen tytöt!

Kun nyt on auto niin pitäähän sitä käyttää. Käytiin tyttöjen kanssa heti eilen pienellä road tripillä katselemassa Gold Coastin rantaviivoja. Voi vitsi kun taas tajusin sen missä paikassa oikeasti asutaan. Paikallisena tätä ei aina osaa arvostaa mutta tälläsissa hetkissä kun eka kertaa tänne tulevat osaa ihailla ja nauttia maisemista, tunnelmasta ja elämästä yleensä, tulee mieleen se että ehkä vois enemmän itekkin nauttia.


Tiidalainen
Sunnuntaipäivän vietin Surfers Paradisessa järjestetyssä Bikram Yoga seminaarissa. Seminaarin vetäjä oli Rajashee Choudhury, Bikram yogan takana olevan Bikram Choudhuryn vaimo. Intialaisella aksentilla puhutun englannin ymmärtäminen vaati taas 100 % keskittymisen ja taisi kuuden tunnin puhumisesta mennä vähän korvienkin ohi. Rajashee ohjasi meille myös kokonaisen Bikram yoga tunnin, mikä ei kuitenkaan ollut niin raskas kuin yleensä, sillä hotellin kokoontumistilassa pidettyä seminaarihuonetta ei paikalle tuoduista lämpölampuista huolimatta saatu lämmitettyä Bikramin sääntöjen mukaiseksi. Vaikka tunti toimi näinkin, niin kyllä se kuumuus vaan on se juttu tässä. En tiedä oisko musta enää muuhun joogaan.

Matkalla seminaariin
Tärähtänyt kuva musta ja Rajasheesta joogan jälkeen
Mulla oli tänään poikkeuksellisesti vapaa maanantai-ilta ja tietenkin piti ottaa täysi hyöty irti jumpista. Kävin mun lempparissa Bodystepissä ja jäin vielä tämän jälkeen ex tempore mulle uuteen Flow yogaan. Vaihtoehtona oli Bodyattack mutta valitsin Flow yogan ihan siksi koska mä oon normaalisti aina töissä tämän tunnin aikana joten mulla ei oo ollu minkäänlaista käsitystä siitä millanen tunti oikestaan on. 

"En tiedä oisko musta enää muuhun joogaan" -lause on kirjoitettu jo eilen ja tunnin jälkeen jäi kyllä ihan samanlainen fiilis. Tietenkin oli hyvä käydä tunnilla uutena ja saada myös itelle se tuntemus miltä tuntuu tehdä jotain eka kertaa. Meillä on nyt niin paljon uusia jäseniä jotka kokeilee kaikkia juttuja eka kertaa ja kyllähän siinä oli vähän pihalla sotureissa, koirassa, kobrassa.. Mä oon nyt niin tottunut tohon omaan joogaani että mulla ei tullu tunnilla kun kylmä stepin hien jälkeen. Ainakin oon viisaampi asiakkaiden asiasta kysyessä. Tietenkin mun pitää mainostaa kaikkea aina positiivisesti eikä tunti nyt huono ollutkaan, erilainen vaan.

Kävin tänään tapaamassa Griffith Universityn yhteydessä olevan kuntokeskuksen manageria. Mulla on jo ennemminkin ollut mielessä ottaa yhteyttä yliopistoihin ja niiden ryhmäliikuntaan mutta en oo vaan muistanu tai sitten vaan "kiireiltäni" ehtiny ottaa asiaa sen kummemmin käsittelyyn. Tänään kävin kuitenkin siis pyörähtämässä paikan päällä ja musta oltiin taas kivan kiinnostuneita. Uusi ryhmäliikunta-aikataulu on kuitenkin juuri julkaistu ja siis vakkariohjaajat tunneille jo valittuna. Tuurauksia kuitenkin tulee aina joka paikasta ja niiden avulla pääsee kyllä ihan kätevästi hivuttamaan ittensä aina niihin vakkaritunteihin saakka.

Täällä meidän arki pyörii seuraavat neljä viikkoa nyt kolme plus yksi vahvuudella. Ihana "minä ja pojat" -meininki mihin oon kyllä ehtinyt jo tottua Rikun joukkueen mukana kulkiessa. Joku on joskus sanonut että poikien kanssa on rennompaa ja voi että miten pitääkin paikkansa! Iltapalaksi Amarillosta tutut Muchos nachot ja UFC:tä (vapaa ottelu). Mä rakastan näitä tyyppejä!

Nyt syödään!