maanantai 4. helmikuuta 2013

Vahvuus: kolme plus yksi

Tämä blogikirjotus on ensimmäinen jota oon kirjotellut nyt muutamana päivänä peräkkäin. En oo vaan jotenkin löytäny sopivaa flowta kirjottamiseen... Yleensähän mä kirjoitan aina kaiken samalta istumalta mutta nyt on pitänyt oikein taistella tämän kanssa. Facebookissakin on jo painostettu uuteen postaukseen.

Meidän perheessä on nyt asiat hyvin! Alakerran autopaikan on täyttänyt lauantaista lähtien Tiida, meidän perheen uusin jäsen. Enää ei tarvi ikinä polkea töihin klo 04.30 aamulla maailman suurimmassa vesisateessa.

Tiidan omistajan on helppo hymyillä
Autostaan onnellinen mutta muutenkin asiat on kivasti sillä mulla/meillä on/on ollut niin hyviä tyyppejä täällä vieraana! Mun Rovaniemen aikainen työkaveri Aura on kiertämässä rannikkoa ja viipyi Gold Coastilla pitkän viikonlopun ajan. Ei olla ikinä tunnettu toisiamme sen enempää ja onkin hauska kun huomattiin että voi hitsi miten ollaankin samanlaisia! Naurettin sitä että piti sitten Australiaan asti lähteä tutustumaan...Tähän voisi kliseisesti todeta että parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Toinen suomityttö Kirsi tuli lauantaina vähän palaneena suoraan Thaimaasta. Kirsillä on suunnitelmissa viipyä kulmilla koko kevään ajan ja saadaankin siitä varmaan lähes vakituinen viikonloppu vieras.  Me ollaan kaikki tunnettu toisemme ainakin jollain tasolla rollosta ja nyt meitä onkin hyvä suomityttö -tiimi täällä. Alettiin Kirsin kanssa jo heti suunnitella ens viikonlopun reissua Byron Baylle johon Aura lähti eilen jo etukäteen. Ei päästetä sitä käsistämme ihan näin helpolla!

Ei nää vieraat kuitenkaan vielä tähän lopu. Saatiin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä lisää suomivahvistusta poikien (ja munkin kyllä) Jyväskylän kaverista Villestä. Ville on meillä sohvamajoituksessa neljä kokonaista viikkoa. Nyt on muuten vedetty pohjat tuliaisten suhteen, tais olla 12 kiloa erinäköstä kamaa ja herkkua mukana! Siitä voi sitten jokainen perässä tulija pistää vaan paremmaksi.

Rovaniemen tytöt!

Kun nyt on auto niin pitäähän sitä käyttää. Käytiin tyttöjen kanssa heti eilen pienellä road tripillä katselemassa Gold Coastin rantaviivoja. Voi vitsi kun taas tajusin sen missä paikassa oikeasti asutaan. Paikallisena tätä ei aina osaa arvostaa mutta tälläsissa hetkissä kun eka kertaa tänne tulevat osaa ihailla ja nauttia maisemista, tunnelmasta ja elämästä yleensä, tulee mieleen se että ehkä vois enemmän itekkin nauttia.


Tiidalainen
Sunnuntaipäivän vietin Surfers Paradisessa järjestetyssä Bikram Yoga seminaarissa. Seminaarin vetäjä oli Rajashee Choudhury, Bikram yogan takana olevan Bikram Choudhuryn vaimo. Intialaisella aksentilla puhutun englannin ymmärtäminen vaati taas 100 % keskittymisen ja taisi kuuden tunnin puhumisesta mennä vähän korvienkin ohi. Rajashee ohjasi meille myös kokonaisen Bikram yoga tunnin, mikä ei kuitenkaan ollut niin raskas kuin yleensä, sillä hotellin kokoontumistilassa pidettyä seminaarihuonetta ei paikalle tuoduista lämpölampuista huolimatta saatu lämmitettyä Bikramin sääntöjen mukaiseksi. Vaikka tunti toimi näinkin, niin kyllä se kuumuus vaan on se juttu tässä. En tiedä oisko musta enää muuhun joogaan.

Matkalla seminaariin
Tärähtänyt kuva musta ja Rajasheesta joogan jälkeen
Mulla oli tänään poikkeuksellisesti vapaa maanantai-ilta ja tietenkin piti ottaa täysi hyöty irti jumpista. Kävin mun lempparissa Bodystepissä ja jäin vielä tämän jälkeen ex tempore mulle uuteen Flow yogaan. Vaihtoehtona oli Bodyattack mutta valitsin Flow yogan ihan siksi koska mä oon normaalisti aina töissä tämän tunnin aikana joten mulla ei oo ollu minkäänlaista käsitystä siitä millanen tunti oikestaan on. 

"En tiedä oisko musta enää muuhun joogaan" -lause on kirjoitettu jo eilen ja tunnin jälkeen jäi kyllä ihan samanlainen fiilis. Tietenkin oli hyvä käydä tunnilla uutena ja saada myös itelle se tuntemus miltä tuntuu tehdä jotain eka kertaa. Meillä on nyt niin paljon uusia jäseniä jotka kokeilee kaikkia juttuja eka kertaa ja kyllähän siinä oli vähän pihalla sotureissa, koirassa, kobrassa.. Mä oon nyt niin tottunut tohon omaan joogaani että mulla ei tullu tunnilla kun kylmä stepin hien jälkeen. Ainakin oon viisaampi asiakkaiden asiasta kysyessä. Tietenkin mun pitää mainostaa kaikkea aina positiivisesti eikä tunti nyt huono ollutkaan, erilainen vaan.

Kävin tänään tapaamassa Griffith Universityn yhteydessä olevan kuntokeskuksen manageria. Mulla on jo ennemminkin ollut mielessä ottaa yhteyttä yliopistoihin ja niiden ryhmäliikuntaan mutta en oo vaan muistanu tai sitten vaan "kiireiltäni" ehtiny ottaa asiaa sen kummemmin käsittelyyn. Tänään kävin kuitenkin siis pyörähtämässä paikan päällä ja musta oltiin taas kivan kiinnostuneita. Uusi ryhmäliikunta-aikataulu on kuitenkin juuri julkaistu ja siis vakkariohjaajat tunneille jo valittuna. Tuurauksia kuitenkin tulee aina joka paikasta ja niiden avulla pääsee kyllä ihan kätevästi hivuttamaan ittensä aina niihin vakkaritunteihin saakka.

Täällä meidän arki pyörii seuraavat neljä viikkoa nyt kolme plus yksi vahvuudella. Ihana "minä ja pojat" -meininki mihin oon kyllä ehtinyt jo tottua Rikun joukkueen mukana kulkiessa. Joku on joskus sanonut että poikien kanssa on rennompaa ja voi että miten pitääkin paikkansa! Iltapalaksi Amarillosta tutut Muchos nachot ja UFC:tä (vapaa ottelu). Mä rakastan näitä tyyppejä!

Nyt syödään!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti