torstai 11. huhtikuuta 2013

Kadonnut kirjoitusinspis

Missä pakoilet kirjoitusinspiraatio? Oon odottanut ja odottanut mutta sitä ei ikinä tullut. Nyt on ollu niin hiljaista blogin puolella että on jo oikeasti pakko tulla päivittelemään kuulumisia. Hengissä ollaan!

Mulla on käynnissä uusien jumppien ja koreografioiden suunnittelu ja oon ollu ihan ylityöllistetty näiden kanssa. Tässä taitaa löytyä syy saamattomuuteeni blogin suhteen... Uudet koreografiat on ehkä jokaisen ryhmäliikunnan ohjaajan  piru, ainakin silloin kun niitä on tehtävänä useampia ja vielä samanaikaisesti. Suurin osa on nyt tehtynä ja uskon että pärjään näillä suomilomaan asti. Huh!!

Ostettiin mun suomilennot pääsiäisen jälkeen! (Taivas miten laiska oon ollu, en oo edes näistä kirjotellut...) Jouduttiin pulittamaan lennoista 400 dollaria uskottua enemmän nutta nyt ne on ostettu ja maksettu. Nyt yks paikka koneessa on mun! Tässä vähän päivämääriä, kaverit; saa merkata kalenteriin! Lähden Melbournesta 3.6 ja oon Helsingissä 4.6. Kukaan ei oo vielä ilmottautunut vastaan kentälle, aamuvirkut hoi!! Takaisin Australiaan lähden sitten 11.8 eli mulla on tiedossa yli kahden kuukauden stoppi!

Just juteltiin sekä töissä että Rikun kanssa siitä miten hyvin mulla on järkkäytynyt asiat tän loman suhteen. Yli kahden kuukauden lomalle ei vaan lähdettäisi joka casual -tyäpaikasta ja oonkin sitä mieltä että mun Fit Girl Clubin pomo on ehkä maailman paras ikinä. Suuri vaikutus tässä voi olla myös sillä että hän on ite kotoisin Etelä-Afrikasta ja ymmärtää sen millaista on asua kaukana poissa ja kuinka paljon sinne kotiin loppujen lopuksi kaipaakin. Voi olla että tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta jolloin mulla on mahdollisuus olla poissa töistä näin kauan, keväästä ja sen töistä kun ei vielä tiedetä muuta kun se, että jumpat tulee jatkumaan ainakin tällä salilla.

Mulla on nyt mietinnässä kevään jumpat ja se montako tuntia oon valmis ottamaan vakkariohjattavaksi. Nyt mulla on yhdeksän tuntia viikossa joista viis on pumppitunteja. (Aivan liian monta pumppia). Yhdeksän tuntia viikossa ei ainakaan mun korviin kuulosta vielä niin paljolta mutta sitten kun siihen lisätään päälle vielä omat harrastukset kuten jooga, nousee viikottainen treenimäärä about 12 tuntiin. Normaali jooga menis näiden joukossa vielä hyvänä palautustreeninä mutta kun kyse on Bikramista niin palautumisesta ei voida edes puhua samassa lauseessa. Oonkin ehkä päättänyt luopua muutamasta tunnista jo nyt niin että niitä ei tarvi turhaan varailla mulle talven yli ja niin että aikaa ja energiaa jäisi myös omaan harrastamiseen. 

Niin typerältä kun tää kuulostaakin niin mulla on ollut hirvee stressi myös mun joogakäynneistä. Kun otin jäsenyyden, laitoin itelleni minimirajaksi kolme tuntia viikossa. Tämän pystyi vielä ihan helposti toteuttamaan silloin kun jumppamäärät oli pienemmät. Nyt kun vakkaritunnit on kuitenkin kasvanut tasaiseen tahtiin, oon vaan puskenut itteni vielä joogaankin "koska pakko mennä vähintään kolme kertaa viikossa." Joku sanoi että joogan pitäis olla rentouttavaa? Otin järjen käteen ja kävin perumassa jäsenyyteni koska yksinkertaisesti se ei enää ole järkevää. Voinhan käydä tunnilla aina silloin tällöin kun siltä tuntuu stressittömällä casual maksulla. Voin kertoa että olo on jo heti parempi. Miten me ihmiset osataankaan järjestää itelle stressiä ihan naurettavista asioista...

Nyt kun ei oo enää Bikram jäsenyyttä, on mulla mahdollisuus tehdä muitakin juttuja. Kävin sunnuntaina testaamassa Essence of living yoga ja pilates-studion pilates tunnin. Aivan mahtavasti sisustettu ja stailattu studio rauhoittaa jo sisään astumisella. Tummat puulattiat, raskastekoiset bali -tyyliset huonekalut, Buddha-aiheiset patsaat ja rauhallinen musiikki vie hetkeksi pois arjesta. Myös tämä studio sijaitsee ihan meidän kulmilla ja muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Voi hitsi kun muutettiinkin sattumalta hyville kulmille! ;)
Huomenna on tiedossa jumppavapaa mutta ennen sitä on ohjattavana vielä illan pumppi. Klo 6.30 pm tunti on jo aussityyliin alkanut tuntua "liian myöhältä"  vaikka suomessa tämä sama aika taitaa olla ryhmäliikuntakalenterin kulta-aikaa. Vastasin myös suomiloman aikaiseen jumppatarjoukseen kielteisesti. En halua sitoa itteäni liikaa koska tiedän että tuun liikkumaan pohjois-etelä suunnassa, mielen mukaan, ilman sen suurempia suunnitelmia. Ihana päästä hetkeksi ihan ite jumpalle!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti