Sunnuntait on parhautta. Sunnuntaisin nukun pitkään ja heräilen rauhassa. Sunnuntai on ainut päivä viikossa kun mä syön rauhassa kunnollisen aamupalan. Mä oon aina ollu vähän huono aamupalan syöjä, jotenkin aamupala ei vaan laske, varsinkaan silloin kun joudun herätä kellon kanssa. Mutta silloin kun saan nukkua pitkään ja herätä rauhassa niin kroppakin on jotenkin valmiimpi ottaan ruokaa vastaan. Tämän takia sunnuntai on mun ainut "aamupalapäivä". Se on siksi ainut koska usein viikolla joudun herätä kouluun kellon kanssa ja silloin ei maistu, mutta toisaalta en ees oikestaan ois yhtään valmiimpi heräämään aikasemmin sen takia (aamupalan) ja sitten lauantai aamuisin mulla on aina jumpat joihin lähden aikaisin ja silloinkaan aamupala ei maistu heti herättyä. Yleensä sunnuntaisin aamupalan ohella katon myös "kaikki teeveen eläinohjelmat". Riku nauraa mulle aina kun haluan kattoo niitä, mutta oikeesti ne on mun sunnuntaikamaa ja ne kuuluu mun sunnuntaiperinteisiin. Nyt sieltä on tullu jo monta viikkoa joku sellanen ohjelma kun "ihmeellinen eläintarha" ja se kertoo siitä, miten joku eläintarha pelastautui jonkun pyörremyrskyn tms. edestä ja miten siellä meni kaikki sekasin ja muuta.. No sitten se toinen on Ausrtalian Animal rescue jossa ne pelastaa eläimiä. Siinä näkee samalla vähän "kotikulmia" kans. Riku sanoi, että Australiassa on paljon vapaaehtoistoimintaa ja sanoi että voisin mennä vapaaehtoiseksi johonkin tollaseen juttuun, mutta en mä ikinä pystyisi kun itkisin varmaan vaan kokoajan ja toisin kaikki eläimet kotiin sieltä. (mulle tuli nyt sellanen dejavu ilmiö et oisin kirjottanu tästä jo ennemminkin...?)
Nyt oon hiihtolomalla (vitsivitsi, meillä mitään lomaa oo vaan "itseopiskeluviikko"). Tällä viikolla vietän sunnuntaita joka päivä! Oon saanu herätä joka aamu mun King size-kokosesta sängystä siihen, kun aurinko paistaa verhojen läpi. Ihan niinkun kesällä! Yks päivä olin aamulla jotenkin niin kesäfiiliksissä herättyäni, että olin ihan varma että lumet on sulanu. No eihän ne tietenkään ollu. No jatketaan sunnuntai-tarinaa...Aatun aamutouhujen jälkeen on ollu ihana syödä sunnuntaiaamupala rauhassa ja lukee päivän lehti. En oo kyllä kauheen hyvä lehden lukija, mutta kuolleet luen ainakin joka kerta läpi! (aloin lukee niitä, kun olin lähihoitajakoulussa tk:ssa työharjottelussa ja sieltä aina joku kuoli, niin aloin seurata lehdestä niitä omalta osastolta kuolleita...) Sitten oon katellu joka päivä neloselta kolme ihanaa hömppäohjelmaa: Vauvan tarina, Pikaopas kodinostoon ja sellanen ohjelma, missä yksi nainen omistaa sellaisen mekkokaupan joka ostaa kaikkii vanhoja mekkoja (siellä on satoja!!) ja stailaa niistä uusia asiakkaan mukaan. Siellä on käyny julkkiksia ja ihan tavallisia ihmisiä etsiis täydellisiä mekkoja ja ne on tehny vanhoista mekoista tosi kivan näkösiä ihan pikkujutuilla. Aloin haaveilla, että voi kun olis itelläkin sellasta silmää ottaa jotain pois/lisätä tilalle ja ommella siis kans. Mä ostan mun täydelliset mekkoni vaan valmiina kaupasta, ainakin vielä.
Aurinko on paistanu ihanasti koko alkuviikon ja me ollaan käyty Aatunkans pitkillä aurinkolenkeillä. On ihana kun hanki kantaa ja voidaan kävellä pelloilla ja sellasissa paikoissa missä ei normaalisti lenkiteltäisi. Nähtiin sunnuntaina joutsenkin ja käytiin tänään moikkaamassa sitä taas samalla lenkillä, siellähän se oli! Aatu on aina ollu hirveen reipas lenkkeilijä vaikka joillain on sellanen mielikuva, että mopsit on laiskoja eikä jaksa kävellä. Sekin on kyllä varmaan kuitenkin ihan omistajasta kiinni ja meillä on aina lenkitelty reippaasti. Noilla pelloilla on muutenkin ihana kävellä, kun Aatu saa olla irti ja silloin se nauttii niin paljon. Tänään oon tehny jotain sellasta mitä en tee oikestaan ikinä arkena (tai muutenkaan): lukenu kirjaa! Luin Trendiä yks ilta sängyssä ja siinä oli mainos Emma Donoghuen "Huone" -kirjasta. Ja sitten tein jotain sellasta mitä en oo tehny ehkä ikinä ennen: (tai en ainakaan muista tehneeni...) kävin ostamassa tämän kirjan. Nyt oon lukenut sitä tässä illan aikana ja voin sanoo, että oli hyvä ostos. Kirjan takakannesta: "huone on riipaiseva kertomus
viisivuotiaasta Jackista, joka asuu yhdessä, lukitussa huoneessa
äitinsä kanssa. Jack ei tiedä, että huone on vankila ja että hänen
äitinsä on siellä vasten tahtoaan. Jackille se on koti...." En oo ehtiny lukea vielä kauheen pitkälle, mutta mulla on sellanen fiilis että ahmin tämän jo illan aikana.
Eilen mä näin myös Emiliaa, mun ihanaa Seinäjoen kaveria. Oltiin ensin syömässä kivasti ravintolassa ja sitten vielä saunottiin meillä. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa! Huomenna mulla on kans lomakivaa tiedossa! Pääsen parturiin (tai en tiedä tuleeko se mun luo, ei olla vielä sovittu). Olisin jo viimeksi halunnut leikata vähä lyhyemmän tukan, ehkä hartioihin asti olevan, mutta sitten en kuitenkaan malttanu ja nyt haluisin taas. Tarvin vähän rohkaisua ja kannustusta nyt heiiii! Sellanen sen pitäs kyllä olla, että saisin sen tälle perinteiselle sykerölle tänne pään päälle, mutta ois kiva saada vähän jotain uutta... Se ehtis kyllä ihan hyvin kasvaa sitten ausseja varten taas kun siellä ainakin haluan pidemmän tukan. Huomenna mennään myös äitin kans kattoon teatteriin jotain stand up-showta (käsittääkseni), joten vähän pientä loma-actionia on tiedossa. En oo vielä päättänyt koska lähden takasin Rovaniemelle mutta mikäs täällä on olla sunnuntaifiiliksissä.
-Laura
Oli ihanaa <3 Ja tänään jäädyttiin pihalla 4 tuntia, onneks et lähteny Aatunkaa :D Oli muuten ihan jees mut kylmäääää....
VastaaPoistaLyhenikö tukka?? Sellanen sopis sulle mistä eilen oli puhetta, vähä lyhyempi takaa. Se varmaan silti ulottuis nutturalle :)
siis ma nauroin aaneen tolle kuolleiden jutulle, eka ihmettelin otsa kurtussa etta minka ihmeen "kuolleet" luet lehdista, ja sit ku sain vihdoin luetuksi sen koko lauseen niin nauratti vaa :D oot ihanan homppa.
VastaaPoistaja mita teit hiuksilles!! :)