keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Pahvilaatikkohuijaus

 Yks asia mistä äiti on ollut huolissaan näiden meidän matkajärkkäilyjen aikana on mun selässä ollut iso luomi. Joka puhelun aikana äiti on muistanut kysyä onko se jo poistettu tai oonko saanut varattua aikaa sen poistoon. Se kuvittelee että nyt kun lähdetään Australiaan, niin siitä kehittyy ihan varmana joku syöpä. Mä oon aina ollut piikkikammoinen ja en oo kyllä turhaan menny itteeni pistättämään missään tilanteessa. Oon aina halunnut luovuttaa vertakin, koen sen lähes kansalaisvelvollisuutena, mutta mä en vaan yksinkertasesti oo kyennyt siihen. Tän takia oonkin vältellyt tätä "luomi-aihetta" parhaani mukaan. Oikestaan mun "järkevä Laura" on ollut sitä mieltä, että se kannattais ehdottomasti poistaa, koska oon aina vähän pelännyt ottaa sen kanssa esim. aurinkoa, mutta sitten "pelkuri-Laura" on taas ollut sitä mieltä että se on ihan hyvä luomi ja että peitän sen aina hyvin auringossa ja muuta... Oon myös murehtinut sitä, ruskettuuko se arpikohta vai jääkö siihen sellanen ruma vaaleampi kohta.

Mä oon koko tähänastisen elämäni jotenkin ihmeen kaupalla säästynyt siltä, että mua ois minkäänlaisessa tilanteessa tarvinnu ommella sairaalassa. Tänään koin kuitenkin pahvilaatikkohuijauksen, kun Riku soitti töistä ja pyysi mua hakemaan autolla pahvilaatikoita jotka se oli laittanut meille sivuun muuttolaatikoiksi. Onnessani ajelin hakemaan laatikot ja kun pääsin paikalle niin laatikot oli siellä joo, mutta sitten se lause "nyt poistetaan se luomi, lääkärikin on jo valmiina." Mä panikoin ja soitan äitille. Tietenkin äiti rohkaisee menemään ja on onnellinen siitä että nyt se tulee poistettua. Se jopa sanoi että siitä tulee hieno arpi. Voiko arpi olla hieno?

Nyt oon sitten muutamaa pahvilaatikkoa rikkaampi, mutta oon menettäny palan Lauraa. Oon vieläkin sitä mieltä, että se oli ihan hyvä luomi ja tämä kaikki on vaan hätävarjelun liioittelua, mutta saipa ainakin Riku olla avustamassa vaimon silpomista. Nyt jos ajattelen taas "järkevänä Laurana" tätä asiaa, niin ois se tullut aika paljon maksamaan esim. ausseissa tehtynä ja siksi voinkin nyt olla ihan tyytyväinen tästä rahan säästöstä. Lääkäriltä tuli vielä ohje olla liikkumatta (mitä?! Mulla on illalla mun viimeinen Zumba!)... En halua kuitenkaan ottaa riskiä siitä, että  tikit aukeis liikkuessa ja näin arvesta tulis vieläkin rumempi, joten sain lyhyellä varoitusajalla vielä hoidettua illan Zumballe tuuraajan. Näin mun Rovaniemen jumpat on nyt sitten ohjattuna yhtä tuntia aiemmin. Jotain hyvää kuitenkin; eipä ainakaan tarvinnut ottaa riskiä siitä, että ois taas tullut itku salilla.

Tässä kuva meidän muuttopahvilaatikoista


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti